Haug, Sand & Sjaastad: Ihmisen fysiologia

Koska viimeiset pari viikkoa ovat kuluneet enemmän tai vähemmän tämän kirjan parissa, ja koska sivupalkin äänestyksessä toivottiin tietokirjoja, niin tässäpä teille herrojen Egil Haug, Olav Sand ja Øystein V. Staadin kynäilemä Ihmisen fysiologia (Wsoy, 2007; Menneskets fysiologi). Uusin painos kirjasta on otettu 2009, mutta alunperin opus on vuodelta 1995.

Yksinkertaistettuna Ihmisen fysiologia on opus juuri siitä mistä nimikin kertoo. Teoksessa siis selostetaan 510 sivun verran miten ihmeessä ihmiselimistö toimii. Anatomiaan perehdytäään ainoastaan sen verran kuin on fysiologian kannalta tarpeellista, joten norjalaiset kollegat ovat kynäilleet kirjan kaveriksi opuksen nimeltä Anatomian atlas. Tutustuminen fysiologiaan aloitetaan kertauksella kemian ja fysiikan perusteisiin sekä solun rakenteeseen ja toimintaan. Myönnän, että korkeintaan silmäilin nämä luvut läpi sillä oletan että kemian ja fysiikan perusteet ovat minulla tarpeeksi hallussa ja Golgin laitteeseen ja kavereihin tuli keväällä tutustuttua sen verran läheisesti että niidenkin pitäisi olla tuoreessa muistissa.

Seuraavat yksitoista lukua käsittelevätkin sitten oikeasti sitä fysiologiaa. Aiheet on jaettu toiminnallisiin yksiköihin, eli tutustutaan kokonaisuuksina mm. umpieritysjärjestelmän, hermoston ja veren ja immuunijärjestelmän fysiologiaan. Perusasetuksilta tämä on erittäin hyvä ajatus, sillä se selkeyttää kirjaa huomattavasti tiettyyn pisteeseen asti. Tällainen eteneminen kuitenkin aiheuttaa sitä, että tekstissä viitataan jatkuvasti sekä eteen- että taaksepäin ja minua ainakin häiritsevät tekstissä jatkuvasti vilisevät sivunumerot.

Pääosin teksti on ymmärrettävää ja idea tulee kyllä kaikesta esiin. Noottia annan kuitenkin juuri noista juuri mainitsemistani viittauksista, sekä ajoittaisesta asioiden toistamisesta toistamisesta joka ainakin minua vain sekoitti. Siinä meni sitten sekaisin että oliko se nyt de- vai repolarisaatio ja mikä kanava aukeaa ja miksi ja mikä ihmeen jukstaglomerulaarisolu.

Lisänä tekstissä on kirkkaankeltaisia laatikoita, joissa kerrotaan Kliinisiä esimerkkejä eli toisin sanoen sairauksia jotka liittyvät mikä mihinkin fysiologian osa-alueeseen. Röyhkeästi skippailin nekin suurimmaksi osaksi kyllä läpi, mutta oli siellä puhetta ainakin keuhkopöhöstä ja diabeteksesta. Ei luulosairaille.

Suurimmat kiitokset menevät kuitenkin kirjan kuvittajalle, Kari C. Toverudille ja sille henkilölle (en nyt saa selville että onko se sama) joka on väsännyt kaikki kirjan kaaviot. Selkeillä ylhäältä alas etenevillä laatikkokaavioilla ja selkeillä havainnollistavilla kuvilla on tehty monesta reaktiosta huomattavan paljon ymmärrettävämpi. Nyt toivottavasti aldosteronin vaikutusmekanismit ja kaikki negatiiviset palautevaikutukset ovat tenttiä varten hallussa. (Miinusta annan kuitenkin kirjan kansikuvasta, joka on Robert Marguliesin, ja on minusta aikamoisen luotaantyöntävä, etenkin yhdistettynä kannen yleiseen epämääräisen kellertävään värisävyyn.)

Kokonaisuudessaan Ihmisen fysiologia on ihan näppärä perusteos aiheeseen. Kirja on taitettu suhteellisen selkeästi vaikka kuvien paikkoja olisi välillä voinut miettiä enemmän niin, että tietystä asiasta kertova kuva olisi samalla tai edes seuraavalla sivulla kuin siitä kertova teksti. Kirjatenttikirjana tämä meni ihan kivasti (vaikka onkin kauhea mukana raahattava) mutta jos itse olisin hankkimassa fysiologian perusteosta ainakin tarkistaisin vielä olemassaolevat vaihtoehdot.

Hurjaa muuten, booky.fi-sivustolla missä näitä kirjoja katselin fysiologian perusteista saa pulittaa vähän yli satasen ja anatomiastakin noin 70 euroa. Todella toivon, että minun ei tarvitsisi enää ensi vuonna ostaa kovinkaan montaa oppikirjaa sillä olin autuaasti unohtanut kuinka paljon näistä saakaan pulittaa.

Sen verran vielä että näillä näkymin tentti meni ihan hyvin. Tulokset tulevat toivottavasti ensi viikolla niin ei tarvitse piinailla sen pitempään ja miettiä että saanko minä tiedä biologian opetusharjoittelut tänä syksynä vai en..

Ihanaa viikonloppua kaikille!