Sunnuntain pelasti eilen ehdottomasti Woody Allenin uusi, ihana elokuva Midnight in Paris. Kävellessämme bussipysäkille mietimme miehen kanssa, että voisikohan sitä vain lähteä äkkilähdöllä Pariisiin, nyt heti.
Midnight in Parisin keskiössä on Gil Pender (Owen Wilson), Hollywood-käsiksiä suoltava mies joka haluaisi kuitenkin olla kirjailija ja joka rakastaa Pariisia sateella. Hän on menossa naimisiin kauniin, rikkaan Inezin (Rachel McAdams) kanssa, mutta jokin parisuhteessa tökkii.
Eräänä iltana Pariisin matkana aikana Gil päätyy kuljeskelemaan yksin Pariisin hämyisiä katuja ja kellon lyödessä kaksitoista paikalle pyyhältää vanha Peugeot.. Ja yhtäkkiä ollaankin jossain ihmeellisessä maailmassa, nostalgian syövereissä, juomassa alkoholia Ernest Hemingwayn kanssa ja viemässä ongelmallista kirjan käsikirjoitusta Gertrud Steinille. Ja ei juonesta sitten sen enempää.
Miehen sanoja lainatakseni Midnight in Paris oli kaunista maagista realismia, ja erittäin hyvin toteutettuna. Ja ottaen huomioon, että yksi rakkaimmista kirjailijoistani on maagisen realismin koulukunnan edustaja ja että Pariisi on yksi rakkaimmista kaupungeista minulle, tämä elokuva iski minuun luonnollisesti kuin häkä.
Hämyiset kadut, Cole Porterin musiikki, kaikki ne ranskalaiset tai muuta kansalaisuutta edustavat taiteilijat jotka minä tiedän. Jopa rakas, rakas Lautrecini. Oih. Minä rakastuin päätä pahkaa ja Kino Tapiola tarjosi tälle elokuvalle vielä aivan täydelliset puitteet.
Minä ylistän nyt, mutta tämä elokuva ansaitsee sen. Minä rakastuin jopa Owen Wilsoniin, jonka olen yleensä luokitellut inhokkinäyttelijäkseni. Ehkä minä nyt uskaltaisin katsoa myös Marley ja minän kun herra nyt selvästi osaa kuitenkin näytellä hyvin. Erikoiskiitokset vielä ihanalle Adrien Brodylle ja hurmaavalle Marion Cotillardille. Moitteet Midnight in Paris saa vain sietämättömän matkakuumen nostattamisesta.
Oi, kyllä, tämä on takuulla täydellinen elokuva myös minulle. :)
VastaaPoistaMinä aion katsoa tämän hetki kun tulee dvd-julkaisuna. Minullakin on vähän sama suhtautuminen ollut Oweniin ;)
VastaaPoistaKatja, uskoisin niin. :)
VastaaPoistaSusa, minä jo eilen varmistelin mieheltä että kai tämä hankitaan meille sitten kun tämä tulee! Owen jakaa selvästi mielipiteitä mutta tässä leffassa minua ei ärsyttänyt niin yhtään. Oho.
Oijoi, haluaisin nähdä tämän! Ah, Pariisi...
VastaaPoistaEn ole käynyt blogissasi aiemmin, mutta heti kun näin kyyhkyskuvasi, minulle tuli mieleen elokuva Päiväni Margueritten kanssa, jonka kävin katsomassa äskettäin. Siinä kyyhkyset ovat tärkeässä osassa. Ja sitten löysin kirjoituksesi Midnight in Parisista. Tämä pitäisi nähdä!
VastaaPoistaLuru, suosittelen sillä ah Pariisi nimenomaan..
VastaaPoistaMargit, mukavaa että pistäydyit ja kiitos että muistutit tuosta elokuvasta, sillä minun pitikin käydä se katsomassa tai viimeistään vuokrata sitten kun se tulee. :> Ja hoen tätä nyt lisää mutta suosittelen oi niin kovasti!