Lukutoukan katsaus vuoteen 2011 - haaste ja pohdintaa tästä lukuvuodesta

Osallistunpa minäkin tähän Susan kehittelemään Lukutoukan katsaus vuoteen 2011 - haasteeseen. Haasteen idea menee näin: vastaa omassa blogissasi alla esitettyihin kysymyksiin aina yhdellä vuonna 2011 lukemallasi kirjalla per kysymys. Mikäli sinulla ei ole omaa blogia, voit vastata tämän postauksen kommenteissakin. Kirjan valintaa ei tarvitse perustella mitenkään, riittää vain kun mietit, mikä lukemasi kirja vastaa parhaiten kysymykseen.


Eli näillä mennään (paitsi että en minä osaa olla täysin perustelematta aina, tällainen höpöttelijä kun olen).


1. Minkä lukemasi kirjan olisit toivonut löytäväsi juuri joulupaketista tänä vuonna, ellet jo olisi lukenut sitä?
Pasi Ilmari Jääskeläisen Harjukaupungin salakäytävät.


2. Mitä kirjaa suosittelisit ystävälle, joka ei ole lukenut paljoa, mutta kaipaisi lukuelämyksiä?
Carol Shieldsin Pikkuseikkoja. Ja kälylle uskalsin hankkia David Nichollsin Sinä päivänä, koska sitä on täällä niin kehuttu. Minua se vielä odottaa.


3. Mikä kirja sinun teki mieli jättää kesken?
Emily Brontën Humiseva harju.


4. Mikä kirja sai sinut vuodattamaan kyyneleitä?
Anna Pihlajaniemen Adoptiomatka.


5. Minkä kirjan lukemista odotit ennakkoon eniten?
Kyllä se on myönnettävä: Christopher Paolinin Inheritance Cyclen viimeistä osaa, Inheritancea oli odotettu jo monta vuotta.


6. Mikä kovasti pitämäsi kirja sai mielestäsi aivan liian vähän näkyvyyttä ja ns. blogisavuja?
Hugh Laurien tänä vuonna suomennettu Järein asein, jonka luin taas uudelleen englanniksi.


7. Mikä kirja oli suurin pettymys?
Audrey Niffeneggerin Hänen varjonsa tarina.


8. Minkä kirjan ottaisit ainoaksi kirjaksi autiolle saarelle uudestaan...ja uudestaan luettavaksi?
Toivottoman hankala kysymys. Kaipa minä ottaisin kuitenkin Jonathan Carrollin Valkoiset omenat englanniksi ja pohtisin siellä mosaiikkiteoriaa (ja salakuljettaisin samalla muutkin Carrollin teokset mukanani).


9. Mikä kirja herätti sinulla eniten halua keskustella kirjan tapahtumista ja henkilöistä?
Haruki Murakamin Kafka rannalla. (tosin herätti ehkä ennemminkin halun pohtia ja makustella)


10. Minkä kirjan sulkisit aikakapseliin avattavaksi sadan vuoden päästä täällä Suomessa?
Mietin ensin ihan muita kirjoja, mutta alitajunta vaati tähän laitettavaksi Jarkko Martikaisen Pitkät piikit.


11. Mistä kirjasta haluaisit nähdä elokuvan, ellei sitä jo ole tehty?
Stephen Fryn Making History.


12. Minkä kirjan ns. jälkimaku oli niin voimakas, että mietit sitä vielä pitkään viimeisen sivun kääntämisen jälkeenkin?
Ville Tietäväisen Näkymättömät kädet.


13. Mikä kirja oli suurin yllättäjä hienon lukukokemuksen myötä?
Pamela Des Barresin Let's Spend the Night Together - bändäreitä ja takahuoneiden muusia.


14. Mistä kirjasta et muista enää paljoakaan, vain lähinnä tunnelmia ja pätkiä sieltä täältä tapahtumista?
Andy Merrifieldin The Wisdom of Donkeys. Kirjassa oli ihana rauha.


15. Mitä kirjaa suosittelisit eniten muille kirjablogisteille?
Bill Brysonin A Short History of Nearly Everything (suom. Lyhyt historia lähes kaikesta, tästä on myös todella hieno kuvitettu suomenkielinen painos lapsille), koska pitäähän nyt tulevan opettajan suositella jotain sivistävää. ;> (ja tämä on hyvä kirja)


Kiitos Susa haasteesta, ensi vuoden kirjoja odotellen!

***

Ajattelin ensin kirjoittaa omasta lukuvuodestani vielä erikseen toisen postauksen, niin moni kun on jo (todella kiinnostavan) sellaisen tehnyt. On ollut kiinnostavaa lukea "vanhempien" bloggaajien pohdintoja siitä, miten tämä kirjablogivuosi on eronnut edellisistä. Mutta niin, päätin nyt sitten liittää nämä tilastohöpinät tähän samaan kyytiin.

Google Analyticsin mukaan blogini luetuin teksti vuonna 2011 oli arvioni Suomenlinnan Ronja, ryövärintyttärestä (esitys oli mainio ja päivä muutenkin ikimuistoinen). Sitä myös on googlattu ylivoimaisesti eniten. Luetuimpia kirjoihin liittyviä tekstejä olivat arviot (Mrs) Stephen Fryn Mrs Fry's Diarysta, Bill Brysonin Short History of Nearly Everythingistä, Siri Hustvedtin Summer Without Menistä ja, minut yllättäen, Haug, Sand & Sjaastadin Ihmisen fysiologiasta.

Hakukoneet ovat johdattaneet sivuilleni eniten teatteriaiheisten hakujen kautta. Haettu on niin Jesus Christ Superstaria, eri näyttelijöitä kuin Eero Ritalan osoitettakin (ei, sitä minulla ei ole). Monta hakua on tullut myös blogin nimellä, mikä tietysti lämmittää sydäntä.

Blogini on kohta vuoden ikäinen ja tässä näiden kuukausien edetessä se on hiljalleen muotoutunut nykyiseen asuunsa. Pääpaino taitaa olla kirjoilla, mutta suurinpiirtein joka kuukausi on tullut juttuja myös teatterista tai musikaaleista. Nyt olen myös aloittelemassa kahviloihin keskittyvää Kupista - sarjaa. Juttuja on tällä hetkellä tulollaan ainakin kolme, mutta julkaisu on vähän viivästynyt.

Blogaamisen aloittaminen on selvästi monipuolistanut lukemistani (niin, kiitos Hanna että innostit minut tähän juttuun!). Luen aiempaa enemmän kotimaista kirjallisuutta. Tänä vuonna on tullut myös luettua monta sellaista kirjaa, jotka muuten olisivat todennäköisesti menneet minulta iloisesti ohi. Lisäksi olen lukenut enemmän sarjakuvia: siitä saan kiittää miestä, joka niitä meille eniten kirjastosta lainaa. Muuten pääpainotukset (kaunokirjallisessa) lukemisessani taitavat olla samoja kuin ennen; luen edelleen enemmän mieskirjailijoiden tekstejä, ja kirjat ovat aika tasaisesti suomeksi ja englanniksi.


Osallistuin myös muutamaan lukuhaasteeseen, niistä olennaisimpina Karoliinan Totally British - haaste ja Susan Nostalgian jäljillä - haaste. Ne, joita en ole muistanut tuonne haastesivulle merkitä, löytynevät täältä, sieltä löytyy ainakin kiinalainen satu ja yksi 500+-sivuinen kirja.


Tähän kirjavuoteen mahtuu monta upeaa lukukokemusta. En nyt viitsi lähteä tekemään mitään listaa (koska se olisi liian vaikeaa), mutta mainittakoon tässä nyt sekalaisessa järjestyksessä vielä muutama, joita en maininnut Susan haasteessa: Jani Kaaron ja Väinö Heinosen Evoluutio, Hannu Rajaniemen Kvanttivaras (odotan jo toista osaa), Ann Rosmanin Majakkamestarin tytär, Jacqueline Kellyn Luonnonlapsi Calpurnia Tate, Sokalin Ankardot, Paul Reiserin Parisuhteellisuus ja vähän yllättäen Elizabeth Gilbertin Eat Pray Love - omaa tietä etsimässä.  

Ensi vuotta varten olen jo ehtinyt kasaamaan aimo pinon kirjoja yöpöydälleni. Pyrkimyksenä olisi lukea nyt kirjastosta olevat lainat pois ja keskittyä sitten oman hyllyn antimiin. Lisäksi on tarkoitus osallistua ainakin Morren Kuusi kovaa kotimaista - haasteeseen ja ehkä lanseerata myös oma haaste. Katsellaan. 

Uusi vuosi menee meidän taloudessa ensin niin, että käymme tervehtimässä ystäviä ja suuntaamme sitten kaksi We Love Helsingin Uuden vuoden tansseihin Korjaamolle. Emme ole käyneet pitkään aikaan tanssimassa, joten tätä on odotettu. Saa sitten nähdä, osaammeko vielä, mutta yritämme parhaamme. Mukavaa uuden vuoden odottelua kaikille!

Viime vuonna uutta vuotta vietettiin iloisissa merkeissä Töölössä.