Juho Juntunen: Manala

Omana välipalalukemisena ja sarjassamme miehen lainaamat sarjakuvat esittelen tällä kertaa Juho Juntusen Manalan (Like, 2011). Kaikessa yksinkertaisuudessaan Manala kertoo elämästä Helvetissä; mukana on niin itse pääpiru, viikatemies kuin pirun poikakin. Sarjakuvaa on nähty muun muassa Poppamies-chilikastikkeen etiketeissä ja Viivi ja Wagner - lehdessä.

Juho Juntusen piirrostyyli on konstailematon ja jotenkin todella miehekäs, prätkäjätkämäinen (eikä tämä ihmetä, jos katsoo Juntusen kuvaa). Viiva on vahva, värit kirkkaat. Varjostuksiin ja muihin pipertelyihin ei juuri panosteta, mutta eipä sitä tällaiseen sarjakuvaan tarvitakaan.

Huumori on sellaista hehheh-tyyppistä, sanaleikkejä ja kieli poskessa hohottamista. Toistuvat Forssa-vitsit alkoivat vähitellen tympiä, eivätkä Teksasin moottorisahamurhaajan silpomisetkaan oikein jaksaneet kiinnostaa. Mies oli tästä aika samaa mieltä.


Manala ei ollut oikeastaan minun sarjakuvani. Pätkissä luettuina Juntusen huumori kyllä pääasiallisesti toimi, mutta pitemmän päälle vitsit toistivat itseään. Täytyy tosin myöntää, että Juntusen viikatemies, Riipperi, oli harvinaisen sympaattinen tapaus. Omiksi suosikeikseni päätyivät täten juuri kyseisen hahmon seikkailut.

Kuva luonnollisesti Juho Juntusen, lainattu Poppamiehen sivuilta.

Manalaa voi lukea esimerkiksi chilikastike Poppamiehen sivuilla.