Bill Willingham: 1001 Nights of Snowfall

Jo suurinpiirtein vannoutuneena Fables-fanina oli minun tietysti luettava myös 1001 Nights of Snowfall (Vertigo [DC Comics], 2006). 1001 Nights of Snowfall sijoittuu aikaan ennen Fables-albumeita, eli se on eräänlainen esiosa sarjalle.

Tarina alkaa siitä, kun Snow matkaa arabialaisten satuhahmojen maahan lähettilään roolissa toiveenaan sopia yhteistyöstä jo maanpaossa olevien ja arabialaisten satuhahmojen kanssa. Homma ei tietenkään suju niin kovin yksinkertaisesti.

Naisiin katkeroitunut sulttaani nimittäin ottaa joka yö itselleen uuden vaimon, teloittaa tämän aamulla ja nyt Snow on joutunut tähän epäkiitolliseen rooliin. Neuvokas Snow kuitenkin haluaa pitää päänsä, kirjaimellisesti, ja päättää viivyttää ikävää tuomiotaan alkamalla kertoa sulttaanille tarinoita eurooppalaisten satuhahmojen maailmasta. Ja tästä tarinankerronnasta saammekin tietysti suoran viittauksen Tuhannen ja yhden yön tarinoihin.

Albumissa on yhteensä kymmenen sarjakuvamuodossa kerrottua tarinaa ja niiden välissä jatkuva, satukirjamaisesti toteutettu osuus joissa käydään läpi sulttaanin ja Snown keskustelut. Sarjakuvatarinoissa sen sijaan perehdytään useiden Fables-albumien sankarien, mm. juuri Snown, Bigbyn, Sammakkoprinssin ja Pahan Noidan, historiaan. Näistä hahmojen varhaisista vaiheista (ja usein meille satuina kerrotuista versioista poikkeaviin tulkintoihin) oli loppupeleissä todella mielenkiintoista lukea, vaikka tässä albumissa piirtotyyli olikin hieman tavallisesta poikkeava.

Kuvan taiteillut Mark Buckingham tarinaan Christmas Pies. Copyright: Mark Buckingham/Vertigo.

Albumin piirtämiseen on osallistunut iso joukko taitavia piirtäjiä (Esao Andrews, Brian Bolland, John Bolton, Mark Buckingham, James Jean, Michael Wm. Kaluta, Derek Kirk Kim, Tara McPherson, Jill Thompson, Charles Vess ja Mark Wheatley) enkä ala nyt tässä erittelemään jokaista taiteilijaa erikseen. Itse asiassa tämän albumin kohdalla on muutenkin parempi puhua taiteilijoista, sillä jokainen sarjakuva on piirretty todella maalauksellisesti. Ei mitenkään yllättävästi suosikeiksini nousi erityisesti Mark Buckingham ja hänen lisäkseen Jill Thompson (Fair Division-tarina, jossa avataan mm. King Colen ja eläinsatuhahmojen historiaa) ja Tara McPherson (Diaspora-tarina, joka valottaa sekä Snow Whiten ja Rose Redin että Pahan Noidan tarinaa).

Tara McPhersonin omaperäinen tyylinäyte Diaspora-tarinassa. Copyright: Tara McPherson/Vertigo.

Ehkä ainut asia, mikä tässä albumissa minua tökki oli se, että hahmot eivät kaikissa tarinoissa olleet yksinkertaisesti samannäköisiä kuin Buckinghamin tulkinnat kyseisistä hahmoista. Sen siitä saa kun ehdollistuu yhteen piirtäjään. Tai no, oikeastaan ainut jonka piirrostyyli minua todella häiritsi oli John Bolton joka on kaiken lisäksi piirtänyt albumin avaustarinan. Sallan arviosta opin, että Bolton ilmeisesti piirtää ihmishahmonsa photoshoppaamalla oikeiden ihmisten valokuvia ja minusta tuo nyt kyllä kuulostaa vähän huijaamiselta eikä Boltonin Snow ollut edes nätti. Pyh.

Joka tapauksessa 1001 Nights of Snowfall on mainio taustateos tai aloituskohta kaikille Fables-sarjakuvasta kiinnostuneille.

Sulttaanin hovissa tarinoita ovat kuunnelleet myös Salla ja Erja.

Bill Willingham et al. : 1001 Nights of Snowfall.
Vertigo (DC Comics), 2006. 144 s.
Kansi: James Jean.