Anssi Kela: Kesä Kalevi Sorsan kanssa

Kuvan räpyläsukat modifioitu käyttäjän tilauksesta vauvan koosta kokoon 43.

Arvostan Anssi Kelaa kovasti musiikintekijänä, etenkin kuultuani vuonna 2009 julkaistun tarinallisen Aukio-levyn (Kela-historiastani voi lukea lisää täältä). Kun vihdoin tajusin Kelan kirjoittaneen myös romaanin, oli Kesään Kalevi Sorsan kanssa (Teos, 2008) tietysti tartuttava. Eivätkä odotukset pettäneet, Kelassa on tarinaniskijän vikaa.

Nyt silmäni räjähtivät auki. Katsoin miestä, joka oli kääntynyt puoleeni. Samassa tajusin kuka hän oli: vieressäni Ruttopuiston penkillä istui pari vuotta aikaisemmin kuollut entinen pääministeri Kalevi Sorsa.
- Sanonpahan vain, että olet saanut aikaan melkoisen sotkun, hän sanoi.

Johannes Paloniemellä on ongelma: selässä on metallituet, kaulassa niskakauluri ja kaksi viikkoa muistista on pyyhkiytynyt mystisesti pois. Apu saapuu lopulta yllättävältä taholta, sillä entinen SDP:läinen pääministeri Kalevi Sorsa alkaa jutustella Johanneksen kanssa ja auttaa muistin palauttamisessa. Lisäksi taustalla häärii Johanneksen kaveri Markus, joka on varsinainen oman elämänsä sankari ja pistämätön tarinaniskijä. Hämmentävissä sfääreissä siis mennään.

Markuksen tarina alkaa hiljalleen avautua tyttöjen kysellessä häneltä lisää yksityiskohtia. Me olemme tällä kertaa Maailman Luonnonsäätiön militantin siiven agentteja. Tehtävämme on taistella pandan salametsästäjiä vastaan Kiinassa, missä pandanliha on noussut uusrikkaiden suureksi herkuksi. Tyttöjä puistattaa - he eivät ikinä voisi kuvitella syövänsä mitään niin söpöä.

Kirjan tarina liikkuu kahdessa aikatasossa: toisaalta ollaan nykyhetkessä, jossa Johannes hikoilee kaulurinsa kanssa ja juttelee Sorsan kanssa, toisaalta kesäisessä Hangossa jossa käynnistyy tapahtumaketju, joka johtaa lopulta muistinmenetykseen. Vaikka tarinaa nivotaan auki lukijan silmien edessä, pysyy jännitysmomentti loppuun asti ja kirja jaksoi tarjoilla yllätyksiä.

Kalevi Sorsan puhuessa tuntui aina siltä kuin värit haalistuisivat ja koko maailma muuttuisi mustavalkoiseksi.

Tarinaan on saatu nivottua suhteellisen loogisesti niin gootteja, rekkaribongausta kuin kyttäyskeikkaakin. Opuksen omaperäisyyttä lisäsivät kirjasta löytyvä kuvaliite ja muutama muistikirjan sivu. Vaikutelma olisi helposti voinut olla tönkkö, mutta kun kaikki jutut liittyivät saumattomasti tarinaan ja tekivät siitä todemman ei lukijana voinut kuin virnistellä mielipuolisesti Puppululle ja Tom Selleckin viiksille.

Kokonaisuudessaan Kesä Kalevi Sorsan kanssa on leppoisa kirja ja sen halusi ahmaista loppuun, sillä Johanneksen ja muiden kohtalot kiinnostivat. Opuksessa käsitellään myös muutamaa ihmiselämän kannalta kiinnostavaa teemaa (muun muassa sitä, miten itsensä muille esittää), pohditaan elämässä tehtyjä ratkaisuja, heilutaan toden ja kuvitellun rajamailla ja katsotaan Magnumia.

Tästä Kelan kirjasta jäi yksinkertaisesti hyvä mieli. Suosittelen.

Opuksen on lukenut myös Salla, jolle kirja oli mukava tuttavuus, ja onpa tästä haasteltu HS:n lukupiirissäkin.

Anssi Kelan uusi Matkamuistoja-kirja julkaistaan 24.5.

Anssi Kela: Kesä Kalevi Sorsan kanssa.
Teos, 2008. 283 s.
Kannen suunnittelu ja kuvitus: Ossi Pirkonen
Sisuksen suunnittelu ja kuvitus: Timo Ketola