Kuva : Fox 2012
Odotin Yann Martelin kirjaan perustuvaa Piin elämä -elokuvaa heti, kun näin ensimmäiset mainokset. Vielä enemmän odotin sitä sen jälkeen, kun minut ystävällisesti kutsuttiin syyskuussa Tammen elokuva-aamiaiselle katsomaan kahta kohtausta elokuvasta.
Piin elämä on nuoren Pii-pojan tarina. Intiassa asuva perhe päättää myydä eläintarhansa ja muuttaa elämänsä matkaamalla samalla rahtilaivalla Kanadaan. Laivan yllättää kuitenkin myrsky ja ainoat, jotka pelastuvat ovat Pii, bengalintiikeri Richard Parker, oranki, seepra ja hyeena. Tyyni valtameri ei ole helppo paikka selvitä yksin, saati sitten villieläinten kanssa, ja Pii joutuu löytämään monia uusia puolia itsestään matkan aikana.
Tarinaa kertoo itse Pii, Piscine Molitor Patel, mutta paljon myöhemmin. Elokuvan alussa Pii tapaa kanadalaisen kirjailijan, joka haluaa kuulla hänen tarinansa. Jo aikuiseksi kasvanut mies kertoo uskomattoman tarinansa mielellään ja antaa luvan kirjoittaa sen kirjaksi.
Piin elämä on hieno tarina jo kirjanakin, itse luin sen noin kolme vuotta sitten. Elokuvana se on myös maaginen ja ensimmäinen mielikuva elokuvasta on kaunis. Vaikka ei välittäisi tarinasta tuon taivaallista, on Ang Leen käsissä syntynyt visuaalisesti todella näyttävä elokuva.
Sekä kirjassa että elokuvassa puhutaan siitä, kuinka tarina voi saada sinut uskomaan Jumalaan. Ehkä niin, mutta mihin niistä? Pii itsehän on sekä hindu, kristitty että muslimi. Jokainen päättäköön itse, meillä ainakin oli miehen kanssa tästä mielenkiintoisia keskusteluja elokuvan jälkeen. Tai sitten sekä elokuvan että kirjan voi kokea vain sinä mitä se päältäpäin on: huimana seikkailuna.
Nuorta Piitä esittää elokuvassa Suraj Sharma, nuori mies joka ei ennen tätä ollut tehnyt mitään elokuviin liittyvää. Hän pärjää roolissaan mielestäni oikein hyvin. Toisen pääosan vie ehdottomasti tiikeri, vaikka se onkin suurimmaksi osaksi toteutettu (taitavalla) CGI-tekniikalla.
Lyhyesti Piin elämä on kaunis ja vaikuttava elokuva, joka kestää ehdottomasti katsomisen ja toiminee parhaiten suurella kankaalla juuri visuaalisuutensa vuoksi.
Piin elämä sain ensi-iltansa Suomessa 21.12.2012.
Oih, tekee kyllä mieli mennä katsomaan, kun kirjan tarina on tosiaan nyt niin tuoreesti mielessä. Edellisestä 3D-kokemuksestakin on jo jokunen vuosi. Hmm... :)
VastaaPoistaMene ihmeessä, Suketus! Ja toimii tämä varmasti 2D:näkin oikein makoisasti jos lasit tuntuvat hankalilta.
PoistaMä en taida uskaltaa. Pelkään omien mielikuvieni puolesta. Ihan tyhmää, mutta minkäs teet. :S
VastaaPoistaYmmärrän kyllä, Maukka. Tarina noudattelee, sen mitä muistan, varsin tarkkaan kirjan tapahtumia eikä toteutuskaan ole mielestäni hassumpi. Minullakin kyllä on muutama kirjaan perustuva elokuva katsomatta, kun ei vaan uskalla. :)
PoistaEnnen olin vakaasti sitä mieltä, että tulee lukea kirja ennen elokuvaa, mutta mielipide on alkanut horjua.
VastaaPoistaNyt on tullut montakin sellaista leffaa, että olen oikein iloinen niiden ilmestymisestä, kun kirja ei kiinnostanut tarpeeksi mutta filmatisointi kiinnostaa. Tämä Piin elämä on juuri sellainen, haluan ehdottomasti nähdä!
Erja, minulla vähän vaihtelee että suostunko menemään elokuvaan ennen kirjaa vai en. Joissain tapauksissa se ei ehkä niin haittaa ja tämän Piin tapauksessa ei mielestäni ole tarpeellista että on lukenut krijan. Mitä nyt itse siis muistan niin muistuttaa hyvin paljon kirjaa, vähintään tunnelmaltaan. Suosittelen! :)
Poista