Lavalta & Savikiekolta: Ukkosmaineen Pallosalama

Minun ja Ukkosmaineen historia alkaa vuodesta 2008, jolloin minulle ehdotettiin lähtöä yhtyeen keikalle. Menin nettisivuille ja kuuntelin Mansikkakauden ja tiesin heti, että tämä on nähtävä.

Nyt neljä vuotta myöhemmin Ukkosmaine on julkaissut viidennen levynsä, Pallosalaman. Meillä uutta levyä odotettiin kovasti, sillä levyltä jo paljastetut raidat Askel ja Niin sen pitikin mennä kuulostivat hyvältä. Etenkin Niin sen pitikin mennä -kappaleen viimeiset rivit tuntuvat juuri nyt oikealta. Myös levyn avaus- ja nimiraita Pallosalama on saanut jo oman musiikkivideonsa ja sekin onnistuu herättämään minussa hyviä fiiliksiä tämän elämän suhteen. Vai mitä sanotte kappaleen lopetuksesta?

Minä pidän silmät auki
vaikka häikäisee
minä pidän silmät auki
koskaan en enää pelkää elää

Kun elää itse jonkinlaista ruuhkavuotta, osuvat levyn muutkin muutosaiheiset biisit hyvin oman elämän fiiliksiin. Kappaleet jäävät myös mukavasti soimaan päässä, mutta eivät ärsyttävän korvamatomaisesti vaan pikemminkin jukeboksina. Itselläni looppasivat erään työpäivän aikana mainiot Titanicin keulassa ja Karkauspäivä peräkanaa ja se toimi.

Mies ehti jo tituleerata Pallosalaman omaksi suosikki Ukkosmaine-levykseen ja itsekin alan vakavasti kallistua siihen suuntaan. Levy on nimittäin ihan älyttömän hyvä. Se kuulostaa siltä, miltä Ukkosmaineen pitäisikin kuulostaa ja onnistuu lisäksi yllättämään.

***

Eilen lauantaina 23.3. olin puolestaan kuudennella Ukkosmaine-keikallani Semifinalissa. Vaikka yhtyeen musiikista voi nauttia myös kotona, on tämä bändi sellainen joka täytyy myös nähdä livenä. Ukkosmaineen keikalta nimittäin ei voi poistua kuin hyvällä tuulella.

Lauantain keikalle kuultiin useampi biisi uudelta levyltä, mutta ei unohdettu myöskään vanhempaa tuotantoa. Yleisö sai toiveensa Salamaponin soidessa ja sekä Hälytys! että 80200 ovat kappaleita joissa on hyvä laulaa mukana. Ainut miinuspuoli lieneekin se, että keikoilla meinaa kadota myös se oma ääni kun yrittää laulaa mukana kaikissa biiseissä.

Lavashow on energinen ja ainut ongelma siinä on se, että ympäri lavaa sinkoilevasta diskotähdestä on käytännössä mahdoton ottaa tarkkaa kuvaa. Illan parhaan kommentin kuulin järjestysmieheltä, joka keskusteli takkijonossa edessäni olevan Ukkosmaineen keikalle ensimmäistä kertaa olleen naishenkilön kanssa. Järjestysmies totesi, että nämä Ukkosmaineen keikat ovat siitä kivoja kun on mahtava katsoa yleisön olevan ihan pähkinöinä. Niinpä.

Kiitokset siis Klaus Thunder ja Wilhelm Meister, teidän musiikkinne tekee hyvää!

Tsekatkaa yhtyeen nettisivut ja facebook-sivut. Seuraavat keikat Tampereen Telakalla 28.3. ja Kuopion Henry's Pubissa 30.3.