Lavalta: We Will Rock You

Minusta on pääsääntöisesti hienoa, että isoja musikaaliproduktioita maailmalta tuodaan myös Suomeen, kaikilla kun ei ole aina mahdollisuutta matkustaa sinne Lontooseen. Hartwall Areenalla olen ollut aikaisemmin katsomatta Catsin ja Mamma Mia!n (kiitos äiti!).  Siksi olin kesällä kovasti ilahtunut, kun ilmoitettiin että hyväksi kehuttu Queenin kappaleisiin perustuva ja Ben Eltonin kanssa käsikirjoitettu We Will Rock You olisi tulossa seuraavana maaliskuuna Suomeen.

Arvoimme itse asiassa melko pitkään, että menemmekö katsomaan ja kaksi viikkoa ennen esitystä hankimme vihdoin liput. Omat paikkamme olivat katsomossa 113, siis käytännössä suoraan lavaa kohti ja rivillä 3 joten hieman lavaa alempana. Aluksi vähän hirvitti että näkeekö sieltä mitään, mutta loppupeleissä paikat osoittautuivat tosi hyviksi: koreografiat näki kokonaisuudessaan hyvin, samoin valoshow't ja musiikki kuului sopivalla volyymilla.

We Will Rock You sijoittuu tulevaisuuteen iPlanetilla, joka on aikaisemmin ollut maa. Rock-musiikki, tai ylipäätänsä kaikki musiikki, on kuollut ja elämää eletään virtuaalimaailmassa Globalsoftin alaisuudessa. Vielä on kuitenkin joukko boheemeja, jotka toivovat musiikin paluuta ja laulavat vanhoja kappaleita. Ainut jonka he tarvitsevat on luvattu johtaja.

Tällainenn johtaja tietysti löytyy, nimittäin nuori Galileo Figaro joka kuulee ääniä ja sanoja päässään mutta ei osaa selittää niitä. Galileo pidätetään yhtäaikaa Scaramouchen kanssa, joka on joukkoon sopeutumaton nuori nainen. Kaksikko päättää lähteä etsimään kapinallisia ja paeta Globalsoftin kahleista.

Aluksi täytyy myöntää, että We Will Rock Youn juoni on varsin ohut, mutta annettakoon se sille anteeksi. Pointtina on kuitenkin ollut saada Queenin kappaleita limitettyä juonen osaksi ja siinä on onnistuttu todella hyvin. Musiikillisesti koko esitys oli todella upea, sillä näyttelijät vetivät osansa viimeisen päälle ja koreografioita katsoi ilokseen.

Juoneen oli myös ängetty kasakaupalla hauskoja ja mukahauskoja musiikkivitsejä. Osa vitseistä oli niin kömpelöitä että hävetti, mutta toisaalta niitä oli selvästikin myös tehty kieli poskella. Kiertueella olevaan esitykseen oli myös laitettu Suomi-viittauksia, joita omasta mielestäni ei kyllä välttämättä olisi tarvinnut ollenkaan. Lisäksi pieni miinus siitä, että käsiohjelmia ei ollut tullut myyntiin (mutta myyntitiskillä sen sijaan oltiin todella ystävällisiä).

Kokonaisuudessaan We Will Rock You oli hieno spektaakkeli ja ehdottomasti näkemisen arvoinen. Produktion sivut löytyvät täältä ja lipunmyynti täältä. Esityksen kesto oli väliaikoineen vajaat kolme tuntia.

***

Tähän loppuun vielä itse musikaaliin liittymättömiä seikkoja. Täytyy myöntää, että Hartwall Areena ei ole se ihanteellisin paikka esittää musikaaleja. Toki ymmärrän, että jos on tarkoitus saada kansainvälinen produktio esille lyhyessä ajassa mahdollisimman laajalle yleisölle, ovat tilan edut kiistattomat. Tila ja produktion saama "oi kuinka hienoa ja kansainvälistä"-status aiheuttaa kuitenkin myös ongelmia.

Isoon spektaakkeliin nimittäin myydään selvästi paljon lippuja yrityksille, jotka sitten jakavat niitä yhteistyökumppaneilleen, työntekijöilleen ja asiakkailleen, joita ei itse musikaalin katsominen voisi kiinnostaa pätkääkään. Tämä johtaa siihen, että permannolle (koska siellä ovat tietysti kalleimmat liput, joita on hienoa lahjoittaa) ramppaa porukkaa ihan mihin aikaan sattuu ja myös sieltä pois kesken esityksen. Lisäksi aitioissa oli turhankin äänekäs meno ja esimerkiksi hienoon Who Want to Live Foreveriin oli hankala keskittyä kun yläpuolelta kuului naurunräkätystä ja lasienkilistelyä.

Lyhyesti: yritykset, älkää ostako firmalippuja näihin, jättäkää ne niille joita oikeasti kiinnostaa (ellei We Will Rock Youta ole erityisesti toivottu). Viekää ne jonnekin, jossa saa puhua ja rampata. Kiitos.