Lavalta: Ruukin Avain - Isoäidin aikaan

Kuva : Marcus Lindén

Täydensin tämän kesän kesäteatterisaalista käymällä kulttuurimatkalla Mathildedalissa. Ruukin Avain - Isoäidin aikaan oli Teijon tehdasyhteisöstä kertovan kesäteatteritrilogian kolmas ja siis viimeinen osa.

Ruukin Avain - Isoäidin aikaan tapahtui kahdessa aikatasossa. Noora on palannut meidän ajassamme viettämään juhannusta Teijon seudulle ja on päättänyt ottaa selvää pitääkö isoäidin kertoma legenda paikkaansa. Noora on saanut isoäidiltään lahjaksi avaimen ja jos sen kanssa menee juhannusaattona Mathildedalin ruukin sillalle ja sanoo avaimessa olevan vuosiluvun, pääsee aikamatkalle.

Varmaan arvaattekin mitä tapahtuu, eli paikka ei vaihdu mutta vuosi onkin yllättäen 1917. Suomessa kuhistaan itsenäisyyden alkuaikaa ja kansa alkaa jakautua punaisiin ja valkoisiin. Mathildedalin ruukkialueella meno on suhteellisen rauhallista, mutta talvella 1918 alue päätyy hetkeksi työväenliikkeen hallintaan. Ruukkialueen ihmiset joutuvat valitsemaan puolensa ja menetyksiltä ei säästytä.

Noora päätyy menneisyydessä opettamaan ruukkialueen koulussa ja tapaa samalla myös isoäitinsä Ellin, joka tällöin on vielä nuori koulutyttö. Noora joutuu pohtimaan omia valintojaan menneisyydessä - mihin kaikkeen hän voi puuttua muuttamatta liikaa historian kulkua?

Ruukin avain oli kunnianhimoinen ponnistus, jonka toteuttamiseen osallistui paljon Mathildedalin vakituisia sekä kesäasukkaita. Historialliset tapahtumat ovat aitoja, näytelmän muotoon tarina saatiin fiktion avulla. Projekti oli selvästi yhteisön yhteisponnistus ja se näkyi positiivisena fiiliksenä lavalla.

Näytelmä oli kiinnostava ja hauskakin, vaikka sisälsi paljon painavaa asiaa. Repliikkejä oli sekä suomeksi että ruotsiksi, joten skarppina katsomossa sai olla. Lisäksi historian lisäksi käsikirjoitukseen oli niputettu paljon viittauksia nykypäivän politiikkaan ja pistäviäkin huomautuksia tiettyjä henkilöitä kohtaan. Lisäksi pidin kovasti aikamatkustusmeiningistä, joka oli toteutettu hienosti.

Teatterin yhteydessä ruukkialueella oli myös mahdollisuus tutustua puvustaja Pirita Lindénin suunnittelemiin pukuihin, joita käytettiin trilogian edellisissä osissa. Puvut olivat upeita, lähinnä jäi harmittamaan ettei päässyt näkemään niitä käytössä lavalla.

Kesäteatterirupeama valitettavasti päättyi jo tältä kesältä, mutta suosittelen joka tapauksessa visiittiä Mathildedalin ruukkialueelle. Paikka on idyllinen, meri kaunis ja esimerkiksi Kyläkonttorin kahvilasta sai oivallista kahvia ja banaanimantelikakkua.