Lavalta: Coriolanus (NT live)

Kuva: Johan Persson

Heräsin kerrankin ajoissa siihen, että Finnkino näyttää teattereissaan esityksiä Lontoon National Theatresta. Kehuttuun Frankensteiniin en saanut lippuja, mutta olin kärppänä linjoilla kun Donmar Warehousessa esitettävästä Shakespearen Coriolanuksesta tuli lisänäytös.

Coriolanus sijoittuu tasavallan Roomaan ja on poliittinen tragedia. Nuori soturi Caius Martius niittää mainetta Corioleksen kaupungin taistelussa ansaiten lisänimen Coriolanus. Kunnianhimoinen äiti kehottaa poikaansa hakemaan konsuliksi ja vastahakoinen poika suostuu. Politiikka ei kuitenkaan ole Coriolanuksen erikoisalaa, sillä korulauseet ja perinteiden noudatus eivät hänelle istu, loistava hän on lähinnä taistelukentillä. Kaiken lisäksi kansa on jo valmiiksi huonolla tuulella ruokapulan vuoksi. Erinäisten vastoinkäymisten jälkeen Corionalus karkoitetaan Roomasta kostonhimoisena. Ja Shakespearen tapaan loppu onkin melkoista onnettomien tapahtumien voittokulkua.

Ainakin tässä versiossa näytelmä esitettiin englanninkielisin tekstityksin. Shakespearen englanti ei tosin ole sitä helpointa ymmärrettävää, mutta näytelmän perusjuonessa pysyi kuitenkin hyvin mukana. Raskaan puoleisesta poljennosta huolimatta näytelmä myös säilyy mielenkiintoisena loppuun saakka.

Lavalla nähdään upeita näyttelijöitä. Nimiroolia esittävä Tom Hiddleston pärjää Corionaluksena vähintään yhtä hyvin kuin Avengersin juonikkaana Lokina. (taisi itse asiassa olla niin, että varsin moni katsomossa istuva oli paikalla nimenomaan Hiddlestonin vuoksi päätellen hänen kuvaansa esityksen jälkeen silittävistä neitokaisista) Meneniuksen roolissa nähdään oivallinen Mark Gatiss (BBC:n Sherlockista tuttu) ja taustalla vahvasti vaikuttavat naiset Birgitte Hjort Sørensen (Virgilia) ja kunnianhimoisuudessaan hurja Deborah Findlay (Volumnia). Kuivakkaa huumoria näytelmään tuovat oivalliset Elliot Levey ja Helen Schlesinger tribuuneina. Roolitus on siis ollut oikein onnistunut.

Kuva: Johan Persson

Pelkistetty lavastus tuo ihmisten tunteet esille hyvin. Coriolanus esitetään yleensä ilmeisesti hulppeammissa lavasteissa, mutta Donmar Warehousen hallimainen ja karu tila toimii mainiosti. Aikaisemmin banaanien kypsyttämiseen käytetystä tilasta on tehty intiimi teatterisali. Liikkuvat tuolit, punainen maali ja tehosteina käytetyt seinälle ilmestyvät sanat toimivat oivallisesti, ei tähän mitään Roomaa taustalle tarvita.

Coriolanus on näytelmänä mahtipontinen ja kiinnostava. Sen poliittiset juonittelut ovat ajankohtaisia tänäkin päivänä, kuten ohjaaja Josie Rourke väliajalla kertoi, ja näytelmä itsessään onnistuu koskettamaan ja yllättämään. Lisäksi täytyy nyt vielä myöntää, että kyllä se Tom Hiddleston on näyttelijälahjojensa lisäksi myös erittäin karismaattinen mies.

Kokonaisuudessaan koko NT live -kokemus oli erittäin positiivinen. Maxim sopii teatterina esityksille oivallisesti ja ainakin parven ensimmäiseltä riviltä katsellessa näytelmän katselu oli mukavaa. Esitys oli monipuolisesti kuvattu ja tekstitys helpotti juonen seuraamista. Myös itse näytelmä oli kiinnostava, oli mainiota nähdä itselle tuntematonta Shakespearea näin hienosti esitettynä.

Aion ehdottomasti mennä katsomaan NT liven esityksiä uudelleenkin. Kevätkaudella on luvassa vielä ainakin Kuningas Learia ja War Horsea. Kannattaa kurkata Finnkinon sivuilta.