Johanna Sinisalon Auringon ydin (Teos, 2013) on keikkunut lukulistallani heti ilmestymisestään. Nyt se vihdoin tuli sopivana hetkenä vastaan kirjaston bestseller-hyllystä. Kirja tulikin sitten loppupeleissä hotkittua varsin nopeaan tahtiin.
Nielen lähes purematta. Tiedän että jalapenon scovillet ovat säälittävät, se maistuu suussani suunnilleen suolakurkulta, mutta pelkkä tieto siitä että noissa rouskuvissa viipaleissa on kapsaisiinia saa käsien tärinän lievenemään. Parin minuutin kuluttua Kellarin sysimusta vesi on vetäytynyt hivenen alemmas, se loiskuu nyt juuri ja juuri aivojeni tulvarajan alapuolella. Jalapenojen antama niukka potku on haalea, harmaansininen, kuuloalueen rajoilla himertävää tähtien välistä kohinaa.
Vanna on eloi, domestikoitu nainen, jonka tehtävä on olla maskoille eli miehille mahdollisimman viehättävä ja ilahduttava kumppani. Paitsi että Vanna ei ole aito eloi, vaan morlokki jolla vain sattuu olemaan platinanvaaleat kiharat ja hoikat sääret. Vanna elää kaksoiselämää esittäen tyhjäpäistä eloista ja diilaa chiliä luotetun Jaren kanssa. Chili on Vannalle henki ja elämä, se on ainoa mistä saa sellaiset fiksit että suru kadonneesta sisaresta Mannasta hiipuisi.
Auringon ydin antaa äänen sekä Vannalle että Jarelle, Vannalle myös Mannalle kirjoitettujen kauniiden ja surullisten kirjeiden muodossa. Tarinaa rytmitetään myös katkelmilla lehtiartikkeleista ja sanakirjanpätkillä, joissa kirjan maailman taustaa valotetaan. Suomen eusistokraattinen tasavalta ajaa luonnollisesti asukkaidensa etuja muun muassa kieltämällä kaikki nautintoaineet ja eristämällä ihmiset kieltämällä matkapuhelimet ja tietokoneet. Ovelaa.
Kirjan alku oli pureva ja maistuva. Ensimmäisen sivun vieraannuttavasta splat-äänestä huolimatta kiinnostuin Vannan tarinasta, samoin chileistä. Sinisalon kehittämä maailma on jälleen kerran hienosti rakennetty ja ajatuksiaherättävä. Tarina jaksoikin kantaa loppuun asti, mutta jotenkin koin käsittelyn jäävän loppupeleissä jotenkin pintapuoliseksi. Elementeissä olisi ollut vielä paljon sellaista, josta olisin kaivannut lisää tietoa, ja toisaalta lopun ratkaisu tuntui jotenkin helpolta. Olisin kaivannut jotain enempää, lisää tulisuutta, lisää potkua. Ehkä kirjassa oli scovilleja minun toleranssilleni liian vähän.
Kuitenkin Auringon ydin on mainio kirja. Se on laadukas romaani, jossa esitetään (jälleen kerran) pelottavia ja kiinnostavia ajatuksia. Se saa myös halajamaan chiliä ja toivomaan, että Sinisalo kirjoittaa vielä monta kirjaa.
Arja nautti miljoonien scovillejen edestä ja Morre ei voi moittia kirjaa mistään.
Teos, 2013. 336 s.
Kansi: Miika Immonen
Tämä on kiinnostanut ilmestymisestään asti, mutten vielä ole bongannut kirjastosta. Täytyy pitää aistit valppaina, koska luulen tykkääväni tästä.
VastaaPoistaMinäkin luulee, että iskisi sulle, Suketus! Eiköhän sitä kohta ala näkyä myös bestseller-hyllyn ulkopuolella. :)
PoistaEn voinut lukea tekstiäsi, kun tästä bloggaaminen hautuu paraikaa mun päässä. Laitan ylös, että palaan, kun olen kirjoittanut blogitekstin.
VastaaPoistaTervetuloa uudelleen, Omppu, pitääpä tehdä myös vastavierailu!
PoistaNyt bloggasin tästä. Jäin miettimään mainintaasi pinnallisuudesta. Itse koin enempi niin, että mentiin pinnallisuuksista läpi ja niiden yli.
PoistaMinulle tosiaan maistui oikein hyvin ja chiliä piti saada heti lukemisen jälkeen. :) Omassa kirjoituksessani päällimmäiseksi muodostui sukupuoli ja Sinisalon kuvaus siitä, miten sosiaalinen sukupuoli rakentuu.
En tarkoita varsinaisesti pinnallisuutta vaan pintapuolisuutta eli olisin kaivannut asioiden syvempää, no, ei analyysia mutta lisää tietoa, lisää tarinaa, vielä lisää syvyyttä. Mutta kirja oli kyllä mainio ja ehtaa Sinisaloa, siitä olen samaa mieltä. Sosiaalisen sukupuolen rakentuminen kirjassa oli tosiaan kuvattu oivallisesti.
PoistaTämä on yksi niistä kirjoista, joka on pitänyt lukea jo aikoja sitten. Tai oikeastaan mitä tahansa Sinisalolta (kauhistus, mikä paljastus). Hän kun on yksi Suomen kehutuimmista genre-kirjailijoista. Kyllä minä joku päivä!
VastaaPoistaNo voi hyvänen aika, Ville-Markus! Nyt äkkiä kirjastoon ja sieltä Ennen päivänlaskua ei voi kainaloon! ;)
Poista