JP Ahonen & KP Alare.
JP Ahosen ja KP Alareen yhteistylnä syntynyt Perkeros (WSOY, 2013) osui silmään en edes enää muista mistä. Ahoseen olin joka tapauksessa tutustunut ja piirustustyylistä viehättynyt jo Puskaradion kautta ja ajattelin musiikkipitoisen aiheen kiinnostavan vähintäänkin miestä. Opus siis lähti kirjastosta mukaan kotiin.
Perkeros luotaa samannimisen metallibändin tarinaa. Akseli on änkyttävä yhtyeen nokkamies, joka osaa kyllä soittaa kitaraa, mutta jonka lauluääni ei kuitenkaan hivele kuulohermoja. Kosketinsoittaja Lilja, basisti Kervinen ja rumpalina toimiva karhu kannattelevat yhtyettä parhaansa mukaan. Bändin ura ei tunnu etenevän ja Tampereella soittaa paljon muitakin yhtyeitä, kuten yleisöä hurmaava Diabolus. Diaboluksen lumovoimalle näyttää kuitenkin olevan melkoisen hurja selitys, joka tarinan edetessä selviää vähitellen myös lukijalle.
Oikein mainio sarjakuvahan tämä sitten olikin. Perkeros antaa mielenkiintoisen ja lumoavan vaikka hieman pelottavan selityksen musiikin voimalle. Bänditouhuista lukeminen oli myös kivaa, vaikka eniten tämä varmasti antaa sellaiselle joka on itsekin ollut hommissa mukana tai kuuntelee enemmänkin metallimusiikkia. Siippa ainakin piti ja varmaan hiffasi enemmän niitä vitsejäkin.
Perkeros on myös kaikin puolin taiten tehty sarjakuva. Kuvat ovat kauniita, jopa ajoittaisessa hurjuudessaan, ja visuaalinen ilme on kohdallaan. Ei valittamista. Lukunäytteestä voitte todeta itse.
Lisäksi olen samaa mieltä miehen kanssa siitä, että on se vaan hienoa että rumpalina on ihan oikea karhu.
Perkeros on tähän mennessä ansainnut itsellensä Sarjakuva-Finlandia-ehdokkaan arvon. Sallalle se oli viehättävä yhdistelmä arkirealismia ja fantasiaa, Ville-Markus kuvailee sitä jopa loistavaksi.
WSOY, 2013. 184 s.
No jopas vain mulla on ollut tästä sarjakuvasta ihan väärä käsitys - pelkästään nimen perusteella! Tuo nimi on minusta niin luotaantyöntävä, että en ole viitsinyt edes vilkaista kantta. Noloa. No, seuraavalla kirjastokerralla täytyy lainata, jos kirja siellä hyllyssä edelleen kököttää.
VastaaPoistaJoskus näin käy, Maija. Toivottavasti Perkeros lunastaa mielipiteenvaihdoksen! :)
PoistaPiti tulla katsomaan sinun pitkää versiotasi tekstistä, ja täytyy kyllä suurella sydämellä olla samaa mieltä miehesi kanssa: karhu rumpalina on yksinkertaisesti nerokasta. Ja mitä Karhu sitten juo takahuoneessa? No Karhua tietenkin!
VastaaPoistaKarhu oli kyllä mainio oivallus kaikkinensa, Ville-Markus!
Poista