Kuinka päästä huoneesta ulos tunnissa - testissä Room Escape -peli

 

Kuvassa pelin tekijätiimi Ágnes Kaszás, Zsófia Purnhauser ja Dóra Németh. Kuva: InsideOut

Kun minulle tarjoutui mahdollisuus päästä pelaamaan unkarilaisperäistä Room Escape -peliä bloggaajaporukalla, olin samoin tein mukana. Peli tuo erilaisten vihjeiden ja arvoitusten ratkaisemisen virtuaalimaailmasta käsinkoskeltavaksi, kun avattavat lukot ovat oikeita ja vihjeet löytyvät huoneesta, josta täytyy päästä ulos. Teemana pelissä oli tällä hetkellä mystisen herra Karhun yllätyssyntymäpäivät.

Pelin periaatteena on siis se, että pelaajaryhmä (2-5 henkeä) suljetaan huoneeseen. Huoneessa kuunnellaan ohjeet ja sen jälkeen kello käy. Etsimällä erilaisia vihjeitä saa lukkoja auki ja yhden arvoituksen ratkaisu johtaa toiseen. Periaatteessa vihjeillä on myös järjestys, mutta ilmeisesti sekatekniikallakin pärjää kunhan malttaa välillä palata jälkiään takaisin. Jumiin jäädessä on myös mahdollista saada vihjeitä, niitä voi pyytää kerran kymmenessä minuutissa. Oli miten oli, aikaa on tunti ja siinä ajassa pitäisi saada kaikki vinkit kasattua ja ulospääsykoodi selville. Huoneen televisiossa pyörii aika ja taustalla kuuluu pulssia nostattavaa musiikkia.

(Huoneesta muuten pääsee ulos paniikin iskiessä myös painamalla ns. hätänappia, mutta napin painalluksesta loppuu myös peli. Ainakaan tähän mennessä pelaajissa ei kuitenkaan kuulemma ollut ollut ketään, joka olisi tahtonut päästä kesken pois. Ja mitään vaarallista ei tarvitse tehdä, ei kiipeilyä tai voimankäyttöä, pelkkää aivotyötä.)

Peliporukkana meillä oli tosiaan neljä bloggaajaa. Emme tunne toisiamme kovin hyvin, joten vihjeiden ratkaisemisen lisäksi samalla joutui myös kehittämään aivan uutta tiimityöskentelytekniikkaa ja kommunikointia. Ilokseni voin todeta, että tukkanuottasille ei ryhdytty. Paikoin puuhasimme omiamme ja kokeilimme sokkonakin (itse huomasin välillä jääväni lukkoon johonkin ideaan), mutta parhaina hetkinä koko tiimi toimi kuin ajatus ja lukot aukesivat.

Itse pelistä ja sen vaiheista en tohdi paljastaa sen enempää, enhän toki tahdo pilata kenenkään muun pelikokemusta. Sanottakoon joka tapauksessa, että arvoitukset olivat mukavan haastavia ja varmasti helpostikin ratkaistavissa jos kyseinen ajattelumalli on tuttu ja itselle luonteva. Huoneessa on paljon tutkittavaa ja aikansa saa varmasti kulumaan myös hukkateillä. Me pyysimme muutamia vihjeitä ja koin systeemin erittäin toimivaksi. Vihjeen tullessa tuli myös koettua riemun hetkiä, kun arvoitus vihdoin alkoi ratketa ja hommassa pääsi eteenpäin.

Loppujen lopuksi saimme kuin saimmekin oven auki, aikaa jäi jäljelle huikeat 1 minuutti ja 25 sekuntia ja pääsimme siis perille Karhun yllätysjuhliin. Oven avauduttua tunnelma oli hetken aikaa itselläni epäuskoinen: pääsimme ihan oikeasti ulos, vai päästiinkö, joo, kyllä päästiin. Epäusko vaihtui riemukkuuteen, osittaiseen ketutukseen siitä että muutamaa juttua ei itse tajunnut aiemmin ja takaisin riemukkuuteen.

Pelaaminen oli huikean hauskaa, positiivisesti stressaavaa ja mainiota siinä mielessä että pelitunnin aikana ei kyllä todellakaan tullut ajatelleeksi mitään muuta kuin sitä että missämissäseuraavavihjemitenratkaisen. Jonkunlainen flow-tilakin tuli ehkä paikoin saavutettua.

Sörnäisissä toimivassa pelipaikassa pääsee tällä hetkellä pelaamaan tätä herra Karhun yllätyssyntymäpäiviin liittyvää peliä ja lisää pelivaihtoehtoja on ilmeisesti tuloillaan. Itse ainakin aion lähteä kokeilemaan myös seuraavaa peliä.

Kiitokset HeidiBeelle homman järkkäämisestä, kaikille peliseuralaisille mahtavasta kokemuksesta (Leila ja Taika kirjoittivat myös jo) ja itse InsideOut-tiimille loistavan konseptin tuomisesta Suomeen! Tällaista lisää!