Ville Kivimäki: Murtuneet mielet

Ville Kivimäen Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945 (WSOY, 2013) herätti huomiota ilmestyessään viime vuoden elokuussa. Loppuvuodesta kirja sai myös julkista kiitosta, kun se palkittiin Tieto-Finlandialla. Itse kiinnostuin kirjan lukemisesta luettuani Suketuksen mainion ja kattavan arvion siitä.

Murtuneet mielet perustuu Kivimäen väitöskirjaan, jossa hän talvi- ja jatkosodan aikana psykiatrisessa hoidossa olleita sotilaita, syitä psyykkisiin vammoihin ja niiden hoitoa sekä suhtautumista psyykkisiin sotavaurioihin silloin ja nyt. Aihe on kattava, mutta selkeästi rajattu ja Kivimäki onnistuu luomaan aiheesta toimivan kokonaisuuden.

Kivimäen kokoamia tilastoja värittävät muun muassa katkelmat hoitopäiväkirjoista, kertomukset psyykkisistä vaivoista kärsineistä sotilaista ja jopa sotilaiden kirjoittamat runot. Numeroina tilastoissa esiintyvät ihmiset muuttuvat todellisiksi persooniksi ja avaavat sitä tilannetta, johon sodassa "tärähtäneet" joutuivat sodan aikana ja sen jälkeen. Osioihin jaettu kirja kuvaa muun muassa sodan todellisuutta rintamalla, syitä jotka saattoivat johtaa psyykkisiin häiriöihin ja toisaalta myös niitä seikkoja, jotka saattoivat suojata sotilasta sodan kauhuilta ja auttaa jaksamaan haastavissa olosuhteissa. Kivimäki myös kertoo, kuinka psyykkisiä vaivoja diagnosoitiin ja hoidettiin ja kuinka sotilaiden hoidon jälkeen kävi.

Runsaaseen materiaaliin olisi voinut siis paneutua pitkään. Itse luin kirjan kuitenkin turhan nopeasti. Oikeammin aikaa kyllä oli, mutta kirja siirtyi lukulistalla ja lopulta olin kirjan puolivälissä kun aikaa palautukseen oli päivä. Viimeiset 200 sivua luin yhden päivän aikana, eikä keskittyminen aina ollut parhainta sillä kirjaan syventyminen oli hankalaa jos ulkoisia ärsykkeitä oli paljon. Kun kirjaan pääsi keskittymään, vei se kuitenkin mennessään ja sivut kääntyivät nopeasti.

En siis ehtinyt paneutua kirjaan niin hyvin kuin olisin tahtonut, mutta yhtä kaikki se oli vaikuttava lukukokemus. Kivimäki on saanut aineistostaan paljon irti ja avaa tätä aiemmin varsin vaiettua aihetta monipuolisesti. Erityisesti psyykkisiin vaurioihin suhtautuminen oli kiinnostavaa ja toisaalta myös surullista luettavaa: psykiatriseen hoitoon päätyneille veteraaneille ei invalidikorvauksia useissa tapauksissa maksettu ja muutenkin näitä sotilaita vaivasi pitkään ellei vaivaa edelleen häpeä huonommuudesta ja jonkinlaisesta epämiehekkyydestä, jonka diagnoosi muassaan toi.

Sotakirjallisuus ja -historia eivät varsinaisesti kuulu normaalilukemistooni. Siitä huolimatta Kivimäen Murtuneet mielet vei mennessään ja jaksoi kiinnostaa. Teksti on selkeää ja elävää, vaikka pysyykin varsin kiihkottomana ja objektiivisena. Se tuo esiin lukujen ja kylmän datan sijaan ihmiset, jotka eivät kestäneet sodan kauhuja ja "tärähtivät", toiset vain vähäksi aikaa ja toiset loppuiäkseen.

Tieto-Finlandia on varmasti ansaittu. Murtuneet mielet ansaitsee tulla luetuksi laajasti.

Luettu osana Ihminen sodassa -haastetta.

Ville Kivimäki: Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939-1945
WSOY, 2013. 475 s.
Kansi: Mika Tuominen