Olen odottanut Hannu Rajaniemen The Causal Angelia (Gollancz, 2014) viime vuoden tammikuusta asti. Silloin luin varas Jean le Flambeurista kertovan sarjan toisen osan, The Fractal Princen, tai oikeammin luin sen silloin samaan syssyyn kahdesti. Odotukset kolmatta osaa kohtaan olivat siis korkealla.
Perhonen was right when she told me I'm a good liar. But the best lies I save for myself: they are perfectly crafted, indestructible and glittering, like zoku jewels.
Juoniselostus The Causal Angelin tapauksessa olisi hieman hupsua, sillä samaan syssyyn pitäisi varmaan selostaa myös kaksi ensimmäistä osaa. Todettakoon kuitenkin, että Jean le Flambeur on edelleen Kaminari-kiven perässä, Mieli on edelleen seikkailussa mukana ja pellegrini Joséphine häärii taustalla. Päähahmojen lisäksi seurataan muun muassa Sobornostin valtataistelua ja zoku-ryhmittymän erikoista pelaamiseen perustuvaa maailmaa. Joka tapauksessa teos siis jatkaa, luonnollisesti, siitä mihin edellinen jäi.
Ja miten se sitä jatkaakaan. Fanitytön varmuudella olin jo etukäteen varma siitä, että Causal Angelin on oltava erinomainen, mutta silti jossain taustalla heilui epävarmuus. Onneksi sen häiveen sai pian heittää romukoppaan, sillä tarina imaisi taas mukaansa ja trilogia sai tosiaan arvoisensa päätöksen. Loppu osasi yllättää, se ei sortunut ennalta-arvattavuuteen ja se oli jollain tavalla äärimmäisen tyydyttävä.
Olin kirjan luettuani, jälleen kerran, täysin puulla päähän lyöty. Tiedätte varmaan sen tunteen, kun on odottanut jotain todella paljon ja sitten se täyttää odotukset ja vielä enemmän? Tämä on juuri se tunne ja enpä nyt sitten pysty hirveän järkevästi kirjoittamaan. Joten mennään sitten fanityttömeiningillä ja todetaan vain, että ihastun siihen mitä tämä kirja tekee aivoilleni.
Koko Jean le Flambeur -trilogia on ollut sellaista terminologiavyörytystä, että heikompaa hirvittää. Avaruudessa liikkuu raioneita, gogoleita luodaan mennen tullen, vastaan tulee Planckin lukkoja ja jos jonkinlaisia tieteellisiä termejä joista ei välttämättä ole mitään hajua. Toisaalta samalla huomaa naurahtavansa zokuryhmittymälle nimeltä Gringotts-zoku ja ilahtuu törmätessään yllättäen James Bondiin. Kun kaiken alla kulkee vielä huima universuminkokoinen tarina, en osaa olla kuin ihastunut.
Sanottakoon vielä, että en hetkeen ole ollut mistään kirjasta näin tohkeissani. Hyviä kirjoja olen lukenut toki paljon, mutta jotenkin tämä aivojavääntävä ja tapahtumantäyteinen avaruusseikkailu iskee minuun kuin kuuma veitsi voihin. Toivon todella, että Rajaniemi jatkaa vielä kirjoittamista.
***
The Causal Angel ilmestyy lokakuussa suomeksi Gummeruksen julkaisemana nimellä Kausaalienkeli. Itse aion hankkia tämän kauniskantisen kirjan omaan hyllyyn kahden aikaisemman osan seuraksi ja lukea ne sitten vaikka joululomalla vielä kerran yhteen menoon. Antti Aution uskon selviytyvän suomennostyöstä taas mallikkaasti.
Gollancz, 2014. 336 s.
Kansi: Chris Moore & Sue Michniewicz
Oi, minulla on englanninkielinen ekirjana, mutta odotan sittenkin sen suomenkielisen version ja luen rinnakkain. Odotukset on kovat ja luotan, että ne täyttyvät. Kirjoituksesi on hyvin rohkaiseva. En ole uskaltanut muita arvosteluja vielä lukea.
VastaaPoistaUskon Aution suomennoksen täyttävän odotukset myös, Raija. Hieno kirja ja sarja tämä!
Poista