Sir Cecil ja lady Townsend. Kuva: Kare Bonsdorff
Tiistai-illan ratoksi matkasimme kaupungin rajan yli katsomaan Teatteri Vantaan syksyn näytelmää Kuningaskalastaja. Monella muulla oli selvästi ollut sama ajatus, sillä kaksiosainen katsomo oli käytännössä täynnä. Brittiläisen komediaan taipuvan näytelmän aikana juotiin puutarhassa muutakin kuin teetä ja puhuttiin jos jonkinlaisista rakkausjutuista, enimmäkseen sellaisista paheellisista.
Sir Cecil (Seppo Maijala), kuuluisa kirjailija, on kyllästynyt yksinäiseen elämäänsä. Tilaisuus muutokseen koittaa vihdoin, kun nuoruuden rakastetun Evelynin (Anne Nielsen) aviomies heittää veivinsä. Sir Cecilin miespalvelija Hawkins (Ilkka Heiskanen) ei kuitenkaan täysin allekirjoita työnantajansa suunnitelmia. Kolme henkilöhahmoa käyvät lavalla tahtojen taistoa, osin salaisin asein ja osin täysin avoimin kortein. Kuka saavuttaa lopulta onnen vai saavuttaako kukaan? Ja kuka lopulta rakastaa ketä?
Seppo Maijala ja Anne Nielsen ovat viehättävä pari esittäessään hairahduksen vuoksi nuoruudessa erkaantunutta kaksikkoa. Erityisesti Nielsen kipinöi lavalla ja tuo mieleen ihastuttavan aidon britiläisen damen, Helen Mirrenin. Nielsen on myös saanut näytelmän terävimmät repliikit, jotka toimitetaan yleisölle napakalla tarkkuudella. Ilkka Heiskanen pääsee puolestaan olemaan selkeämmin komediallinen omalaatuisena miespalvelijana.
Esityskauden ollessa vielä näin aikasessa vaiheessa (tiistai-illan esityksen ollessa kauden toinen) esitys tuntuu välillä hienoisesti takkuavan. Kun lavalla ollaan paljon paikoillaan, repliikkeihin kaipaa tiettyä säpäkkyyttä jotta mielenkiinto pysyy olla. Tämä on kuitenkin hyvin vähäinen ongelma, repliikit kyllä osataan ja toiminta on sulavaa, mutta uskon esityksen saavan lisää potkua esityskauden hieman edetessä.
Hawkins. Kuva: Kare Bonsdorff.
Lavastuksellisesti Sir Cecilin puutarha on oikein onnistunut. Pienelle lavalle on luotu vaivattoman oloisesti pienen maalaiskartanon tunnelmaa ja onpa näytelmässä usein mainittu pyökkikin saanut edustuksen. Taustalla kuullaan lintujen liverrystä ja saattaapa siellä vihellellä myös se kuningaskalastajakin.
Kuningaskalastaja on viihdyttävä kahden näytöksen komedia. Höyhenenkevyt ei tämä näytelmä ole, sävyjä on myös surullisempia ja oma oloni oli esityksen jälkeen hieman haikea. Näytelmä on kuitenkin myös ovela kaikkine juonivyyhteineen ja sitä kautta oikein nautittava syysnäytelmä.
Lämpimät kiitokset Teatteri Vantaalle kutsusta esitykseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.