Lavalta: Penny Lane -estradishow (Partita)

Kuva: Partita

Vielä on varastossa juttuja marraskuun lopulta, kävimme nimittäin 29.11. Porvoossa katsomassa Partitan The Beatles -estradishow Penny Lanen. Ensi-iltansa tämä musiikkishow sai jo keväällä, mutta onneksi uusintaesityksiä saatiin myös talvikaudelle niin ehdimme tätäkin katsomaan. Partitalta olemme aiemmin käyneet katsomassa mainion Nightmare Before Christmasin, joten suuntasimme kulttuuritalo Grandiin positiivisin odotuksin. (Mainittakoon tässä vaiheessa myös, että esityksen työryhmään kuului myös neljä (!) tuntemaani ihmistä, mutta kehunpas nyt silti tätä show'ta!)

Penny Lane sijoittuu värikkäälle 60-luvulle, jossa Penny Lane -kadun asukkaat ovat todellisia Beatles-faneja. Kadun elämään saadaan vauhtia, kun paikalle saapuu lontoolainen Julie jonka avulla asukkailla voisi olla mahdollisuus päästä tapaamaan bändiä ihan oikeasti. Siinä sivussa sitten rakastutaan, riidellään, juhlitaan syntymäpäiviä ja osallistutaan tavattoman jännittävään Lady Madonna -tietokilpailuun.

Itse tarina on kuitenkin jossain määrin sivuseikka, sillä estradilla kuullaan kuusitoista Beatles-kappaletta Merzi Rajalan ja The Swingle Singersin sovittamana. Pienet tarinanpätkät laulujen välillä johdattavat kuulijat seuraavaan tunnelmaan ja sitten taas lauletaan, tanssitaan ja pidetään hauskaa. Yksinkertainen tarina kaiken taustalla on sopivan sympaattinen, hauska ja naiivi, siis äärimmäisen viihdyttävä.

Ja ne laulut sitten ovat tietysti ihan oma asiansa. Partitan riveissä on paljon osaamista ja Kaarina Honkasen ohjauksessa se sekä nähdään että kuullaan. Moniääninen laulu kuulostaa hyvältä ja Grandin tiloissa miksaus on saatu onnistumaan sen verran hyvin, että kaikkia on mahdollista kuulla. Erityisesti ilahduttivat Eleanor Rigby, happotrippinen mash-up (Come together/Lucy in the sky with diamonds/Strawberry fields forever) ja With a little help from my friends. Toiseksi viimeisenä kuultu Fool on the hill oli sovituksena ehkä siihen kohtaan esitystä hieman liian hidas ja rauhallinen, mutta kuitenkin kaunis kuultava. Kolmessa kappaleessa nähdään myös Hilkka Lammen tekemiä tanssikoreografioita, jotka nekin onnistuivat kuorolta oikein mallikkaasti.

Kokonaisuudessaan Penny Lane oli hyväntuulinen, energinen ja värikäs esitys. 60-luvun asut ovat hurmaavia ja esiintyjät karikatyyrimäisyydessään juuri sopivan yksinkertaistettuja. Yksinkertaisesti sanottuna Partitan Penny Lanesta jäi hyvä mieli, tällaisia esityksiä katsoo ihan ilokseen.