Working Title Films.
Sähköpostin jokseenkin pakkomielteinen tsekkailu tuottaa toisinaan tuloksia. #kirja-sivusto lähestyi viestillä, jossa nopeimmille oli tarjolla lippupaketteja muun muassa Stephen Hawkingista kertovaan Kaiken teoria (A Theory of Everything) -elokuvaan. Salamannopea sähköpostittelu tuotti tuloksia ja painuimme sitten muutamaa päivää ennen ensi-iltaa järjestettyyn kutsuvierasnäytökseen.
Elokuva perustuu Hawkingin ensimmäisen vaimon Janen elämäkertaan Traveling to Infinity: My Life With Stephen. En itse ole kirjaa lukenut, mutta tätä myötä sekin alkoi kiinnostaa. Lähdeteoksensa mukaisesti elokuva alkaa Hawkingin tohtoriopintojen ajasta Oxfordissa ja päättyy jonnekin avioliiton loppumetrien tienoille. Pääasiallisesti elokuvassa käsitellään parisuhdetta ja toisaalta sen vaikeutta: vahvatahtoiset ihmiset päättävät yhdessä taistella Hawkingin sairautta vastaan, vaikka ennusteet ovat huonoja ja taudin pysäyttämätön eteneminen on tiedossa. Samalla seurataan Hawkingin uraa väitöskirjan julkaisusta kohti maailmanmainetta. Hawking näyttäytyy päättäväisenä hahmona, jolla kuitenkin on omat heikkoutensa ja toisaalta humoristiset piirteensä. Vakavan sairauden rinnalla mielen vahvuus näyttäytyy vaikuttavana.
En tiedä kuinka suuri osa elokuvan kohtauksesta oli kuvauksellisuuden tai muun elokuvallisuuden vuoksi dramatisoitu oikeasta elämästä poikkeavaksi, mutta itse koin Kaiken teorian lämminhenkisenä elämäkertaelokuvana. Eddie Redmayne tekee tavattoman hienon roolisuorituksen kosmologina, joka ei suostu luovuttamaan kehoa rappeuttavan sairauden edessä. Redmayne vaikuttaa humaanilta ja samalla tavattoman fiksulta ja näyttää hämmentävän paljon Hawkingilta itseltään. Tästä on luonnollisesti kiittäminen varmasti myös elokuvan maskeeraustiimiä. (Redmayne muuten voitti roolistaan juuri BAFTAn eli suoritusta arvostetaan myös yleisesti.)
Ei sillä, Redmaynen vierellä Jane-vaimoa esittävän Felicity Jonesin roolisuoritus on oikein mainio sekin. Jones on voimakastahtoinen ja omapäinen nainen, joka ei kuitenkaan ole epäinhimillisen täydellinen vaan hyvin ihmismäinen roolissaan. Kerronta myös tuntuu jotenkin kaiken puolin rehelliseltä: Hawking ja tämän ensimmäinen vaimo esitellään toki kauniisti mutta ei sievistellen. Omista tavoitteista luopuminen toisen vuoksi ei ole helppoa kellekään eikä rakkauskaan kanna aina kaiken yli.
Kokonaisuutena Kaiken teoria oli hyvin brittiläinen, kauniisti kuvattu ja lempeästi itseään kantava elokuva. Katsomisen arvoinen, jos Hawking tai hyvät elämäkertaelokuvat ylipäätänsä kiinnostavat.
Myös Norkku oli katsastamassa leffaa ennakkoon ja olipa lukenut tuon Jane Hawkingin kirjankin!
Oiva analyysi ja tosiaan, Felicity Jonesin roolisuoritus on sekin hieno ja rooli sinällään vaikea. Kirjasta - ja leffastakin - mieleen jäi juuri se, kuinka paljon myös Jane joutui venymään ja tinkimään ja se muistutti mieleeni omaishoitajien työn noin yleensäkin. Vaikka omainen on rakas ja työ tärkeää, on se silti raskastakin.
VastaaPoistaMielestäni tässä oli aika hyvä balanssi molempien päähenkilöiden ja heidän oman kamppailunsa välillä, Norkku. Ei lainkaan hassumpi leffa siis. Kiitos!
PoistaAluksi ajattelin ettei tämä varmaan kiinnosta minua, mutta olen kuullut tästä paljon positiivista joten pikku hiljaa on alkanut mieli muuttua :D Ja varsinkin tuon miespääosan esittäjän takia myös elokuvankin voisin mennä katsomaan, haha!
VastaaPoistahttp://blogit.extempore.fi/kulttuurielamaahelsingissa/
Elokuvan katsominen Redmaynen vuoksi ei ole lainkaan huono syy, siitä vain katsomaan! :)
PoistaKävin äskettäin katsomassa brittileffa Mortdecain. Se oli rasittavan tekohilpeä ja ylinokkela. Tämä kuulostaa hyvältä. Mortdecaita ei pelastanut edes Johnny Depp.
VastaaPoistaNo voi harmi, Tuija! Mortdecaista olen nähnyt vain mainoksia, näyttelijöiden perusteella kiinnosti, mutta onpa ikävää jos juttu ei toimi.
Poista