Soitin äidille ja kysyin, minkä kirjan valitsisin HelMet-haasteen kohtaan kirja, jota äitisi rakastaa. Pienen miettimisen jälkeen äiti nimesi Isaac Bashevis Singerin Lublinin taikurin (Tammi, 1979), johon oli ihastunut nuorempana. Homma selvä, kirja siis hakeutui varaukseen kirjastosta.
Vaikka Yasha oli syntynyt täällä kuten isänsä ja isoisänsä, hän oli pysyvästi sivullinen -- ei vain siksi, että hän oli itse karistanut juutalaisuutensa, vaan koska hän oli aina sivullinen, täällä ja Varsovassa, sekä juutalaisten että kristittyjen keskuudessa. He olivat kaikki asettuneet aloilleen, kesyyntyneet -- hän vain liikkui. Heillä oli lapsia ja lapsenlapsia; hänellä ei ollut yhtäkään. Heillä oli Jumalansa, pyhimyksensä, johtajansa -- hänellä vain epäilynsä. Kuolema merkitsi heille paratiisia, hänelle se oli vain pelon paikka. Mitä tulee elämän jälkeen? Onko sielua olemassa? Ja miten se käy kun jättää ruumiin?
Yasha Mazur on suhteellisen kuuluisa kiertävä taikuri, puoliksi juutalainen ja puoliksi kristitty omien sanojensa mukaan muttei erityisen uskonnollinen. Kotikylässä Yashalla on uskollinen, rakastettu vaimo Esther, mutta naisia riittää muillekin sormille. Esityksen avustaja Magda, varkaan leski Zeftel ja hienostunut Emilia kilpailevat myös Yashan suosiosta, eikä taikuri osaa päättää lähteäkö Emilian mukana ulkomaille uuteen elämään vai jäädä rakastavan vaimon luokse. Mistä saada rahaa matkaan? Miten tehdä lähtö niin, että vaimo ei jää häpeään? Vai lähteäkö ollenkaan?
Loppujen lopuksi Lublinin taikurissa ei tapahdu juuri mitään. Yasha painiskelee omantuntonsa kanssa ja jonglööraa naissuhteidensa kanssa samalla kun hänen pitäisi harjoitella uutta esitystään. Yashan pohdintoihin nivoutuu vahvasti myös ajatus uskonnosta, tarkemmin juutalaisuudesta, ja sen merkityksestä elämässä. Kirjan lopussa varsinaisia tapahtumia taitaa olla kaikista eniten ja nekin pääosin hyvin surullisia, mutta jollain tavalla tästä teoksesta jäi jotenkin hyvä mieli.
Teos on hyvin lempeä ja kirjailijan kerronnassa Yasha on kaikkine vikoineen hyvin inhimillinen hahmo. Erehtyväisyys ja sielun heikkous tuntuu olevan yleistä muillakin henkilöillä, mutta heitä ei siitä huolimatta tuomita. Jonkinlaisessa tavanomaisuudessaan Lublinin taikuri oli viehättä ja rauhoittava teos.
Kannatti siis uskoa äidin suosituksiin ja suosittelen tätä mieluusti myös eteenpäin.
Tammi, 1979. s.
Suomentanut: Jukka Kemppinen
Kansi: ?
Singer on kiinnostanut minua, mutta en ole saanut mitään aikaan. Kerroit kirjasta kauniisti, joten jokohan nyt pääsisin asiaan.
VastaaPoistaHelMetin haaste on monipuolinen ja hauska!
Toivottavasti innostut, Elina! Tätä tai siis Singeriä ylipäätänsä suositteli moni myös Facebookin ja Twitterin puolella eli kehujia löytyy.
PoistaHelMet-haaste on kyllä mainio!