Välillä on mukava vaihtaa lastenkirjallisuuteen ja kävi mukavasti niin, että kirjailija Maria Kuutti tarjosi luettavaksi teostaan Anna ja Elvis mummolassa (Karisto, 2015). Teos on toinen osa Anna ja Elvis -sarjaa ja sarjan aloittaa Anna ja Elvis kylpylässä (Karisto, 2014), jossa kaksikko ensi kertaa tutustuu. Aloittaminen suoraan tästä toisesta osasta ei kuitenkaan aiheuta ongelmia, sillä suoraviivainen meno vie nopeasti mennessään.
Yritin katsoa asiaa positiiviselta kannalta. Äiti ja isä saisivat lomallaan levättyä ja jaksaisivat viedä meidät ehkä johonkin huvipuistoon kesäloman aikana, jos rahat riittäisivät. Oli sitä paitsi tosi kivaa päästä mummon luokse. Vaikka olisi Italiakin ollut kiva, koska en ole ollut siellä koskaan -- mummon luona olen ollut jo monta kertaa.
Sitten keksin loistoidean! Ehkäpä Elvis voisi tulla mummon luo yökylään, niin Italian-matkalta jääminen ei harmittaisi niin paljoa. En ollut nähnyt Elvistä kylpyläreissun jälkeen.
Annan vanhemmat ovat lähdössä Italian-matkalle, mutta perheen lapsista mukaan otetaan vain Veikko-vauva. Anna ja isoveli Ilari joutuvat siis viikoksi mummolaan, mutta Anna saa onneksi kutsua seurakseen Elviksen ja Ilarin tyttökaveri Iina saa tulla ainakin päiväkylään. Viikon aikana ehditäänkin riehakkaan mummon kanssa käydä muun muassa metsäretkellä, huutokaupassa ja lavatansseissa. Menossa on mukana myös mummon miesystävä Ilkka ja hänen Ilpo-veljensä.
Itse luin kirjan sairaslomalla ja siihen mielentilaan se ainakin sopi aikuislukijalle erinomaisesti. Nopeatempoinen juoni, humoristinen kerronta ja riittävä yksinkertaisuus olivat pelkkää plussaa, kun keskittymiskyky on kultakalan luokkaa. Veikkaisin, että nimenomaan tämä reippaus, vanhempien ihmisten toilailut (tässä tapauksessa mummon) ja Annan omapäisyys ovat valttikortteja kohderyhmässä.
Kirja on suunnattu alakouluikäisille lukijoille ja lieneekin varsin hyvin kohderyhmälle sopivaa. Teksti lienee suht sujuvasti lukemaan oppineelle sopivan kokoista ja kuvat rytmittävät paikoin kerrontaa. Kirjan pituus, 109 sivua, pysyy myös hallittavissa mitoissa. Ei lainkaan hassumpi uusi tuttavuus tämä kirja siis!
Niina on lukenut sarjan molemmat osat ja Krista tutustunut sarjan ensimmäiseen osaan, molemmat varsin positiivisin mielin.
Kiitokset kirjailijalle arvostelukappaleesta.
Karisto, 2015. 109 s.
Kansi: Katri Kirkkopelto
Minäkin luin tämän juuri! En ollut taudissa lukiessani, mutta olin aika samoilla linjoilla silti kanssasi. :) Mukavaa nollattavaa, ja vauhtia riitti!
VastaaPoista