Lavalta: Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi (Tikkurilan teatteri)

Risto ja Elvi. Kuva: Leena Tiuri

Kesäteatterin aika ei ole vielä ohi, vaikka elokuu koitti jo. Siksipä suuntasimme yllättävän nättinä valjenneena sunnuntaina kohti kotiseututalo Påkaksen pihaa ja siellä esitettävää Tikkurilan teatterin esitystä Risto Räppääjä ja pakastaja-Elvi. Viime vuosina Risto Räppääjä kavereineen on tullut tutuksi lähinnä kälyn lasten kanssa katsotuista elokuvista, kirjat ovat tuttuja puolestaan sarjan alkuajoilta. Jo varsin kunnioitettavasta iästään huolimatta Risto Räppääjän suosio tuntuu vain kasvavan ja sen näki myös Påkaksessa, katsomo kun oli ääriään myöten täynnä lapsiperheitä.

Pakastaja-Elvissä Riston tädin Rauhan nilkka nyrjähtää ja apuun soitetaan ruoanlaittotaitoinen Elvi-serkku. Elvi laittaakin heti järjestyksenkaipuussaan tuulemaan: kyytiä saavat niin täit kuin Riston rummutkin. Jotain outoa Elvissä myös on, sillä hän soittelee epäilyttäviä puheluita ja kaiken lisäksi hän vielä iskee silmänsä Rauhan ihastukseen, naapurissa asustavaan herra Lindbergiin. Tätä eivät Risto ja Nelli aio sietää, joten he ryhtyvät Alpo-kissan kanssa selvittämään mikä Elvi oikein on naisiaan.

Tikkurilan teatteri on luonut Påkaksen ulkolavalle vauhdikkaan ja värikkään musiikillisen esityksen. Hengähdystaukoja ei juuri ole, mutta homma ei mene kuitenkaan koheltamiseksi sillä näyttelijät ovat hyvin tilanteen tasalla. Esityksessä on luonnollisesti paljon huumoria ja etenkin lapsiyleisö oli katsomossa innoissaan Räppääjien huushollin tapahtumista. Meitä nauratti miehen kanssa myös kovasti muutama Monty Python -viittaus.

Risto, Alpo ja Nelli. Kuva: Leena Tiuri

Valo Sauri ja Anna Norros ovat tavattoman mainioita rooleissaan Ristona ja Nellinä, kolmantena pyöränä eli Alpo-kissana heiluu oivallisesti Sonja Kettunen. Tämän trion selkeä esiintyminen ja rooliin heittäytyminen ilahdutti esityksessä ehkä eniten. Hilkka Karvinen on puolestaan täpäkkä Elvi ja Susanna Schroderus ja Mikko Rokka ovat sympaattisia Rauhana ja herra Lindberginä. Miika Elmgren ja Iida Peltola hoitavat ansiokkaasti kaikki sivuroolit silakoista täikaartilaisiin.

Parituntinen esitys kantaa itsensä mainiosti ja katsomossa viihtyy hyvin. Ainoa miinus oli oikeastaan se, että tuulen puuskien sattuessa yleisöstä pois päin puhutut repliikit hieman katosivat, mutta tämäkin ongelma oli vain hetkittäinen eikä oiekastaan häirinnyt. Esitys on hauska, tarina toimii ja tuntuu siltä, että Risto Räppääjä -teosten mainio tunnelma on saatu tuotua lavalle onnistuneesti. Laadukasta lastenteatteria, joka oli selvästi myös kohderyhmän mieleen.

Suosittelemme muuten lämpimästi myös lippujen hankkimista etukäteen. Silloin varmistaa paikkansa esityksessä ja välttää jonotuksen, jo hankitut liput kun voi käydä kuittaamassa buffetin jonossa.