Lavalta: Alastomat Kundit Lavalla (Bromance Productions / Musiikkiteatteriensemble)

Kuva: Sami Lamberg

En nyt ihan äkkiseltään muista milloin olisin kävellyt ylös esityksestä näin hyvällä tuulella. Bromance Productions Oy starttaa toimintansa yhteistyössä Suomen Musiikkiteatteriensemblen kanssa off-Broadwaylla hurmanneella musikaalirevyyllä Alastomat Kundit Lavalla (alkup. Naked Boys Singing) ja ei tarvinnut kauaa miettiä että mennäänkö katsomaan.

Lavalla nähdään kuusi lahjakasta kundia laulamassa ja tanssimassa ilkosen alasti. Alastomuutta käsitellään kuitenkin niin hyvin ja luonnollisuudella, että kertaakaan ei tule mieleen että tässä ollaan nyt tarkoituksellisen huomiohakuisia tai yritetään olla röhöhöö-hauskoja. Lavallaa ollaan omia itsejä ilman turhia naamioita ja paljastetaan myös oma haavoittuvuus: tällainen minä olen, tällaisena minä kelpaan. Kaiken lisäksi kundeilla tuntuu olevan oikeasti hauskaa lavalla ja ilo ulottuu myös katsomoon.

Samuli Kakko, Ville Mustonen, Ilmari Myllynen, Niilo Savolainen, Anssi Vallikainen ja Juho Vornanen ovat kaikki tavattoman mainioita. Lauluääntä löytyy, samoin lavapreesensin ja koreografian tajua. Kaikilta löytyy takataskusta esiintymiskokemusta, mutta itse olin nähnyt aikaisemmin lavalla vain Vallikaisen. Suosikkia ei pysty tästä porukasta kuitenkaan valitsemaan, sillä kaikki vetivät niin soolo- kuin yhteisetkin numerot niin hyvin. Erityisesti mieltälämmittäviksi voinee kuitenkin mainita koko porukan voimin esitetyt Alaston totuus- ja Veljeskunta-kappaleet ja upean koreografian Adonis-biisissä. Säestyksen hoitaa muuten kaikkiin kappaleisiin pianolla taitava Asko Turkia, bravo myös sinne lavan vasempaan laitaan!

Jos ensimmäinen puoliaika viihdytti mainiosti sai toinen puolisko nauramaan vedet silmissä. Etenkin ensimmäinen kappale, jossa luetellaan komeasti kuorossa nimityksiä penikselle sai katsomon hirnumaan ja hekottamaan. Tässä vaiheessa voinee kehua myös Jermo Grundströmin ohjausta ja Jyri Nummisen koreografioita sekä tavattoman hyvin toimivaa suomennosta. Koko tiimi on selvästi ottanut musikaalirevyyn sydämen asiaksi ja mies kehuikin väliajalla, kuinka tämä taitaa olla revyytä puhtaimmillaan. Hauskaa, oivaltavaa, mutta ei halpahintaista.

Seuralaisena olleelle miehelle päätin antaa tällä kertaa ihan oman osuuden kertoa mieskatsojan näkökulma esitykseen:

Suomalainen mies tunnistaa kaverinsa useimmiten siten, että kaveri on nähty munasiltaan. Jotenkin siis miesten kesken alastomuuteen liittyy jotenkin sellainen keskinäinen tuttuuden ja toveruuden tunne. Tai sitten jos satutaankin olemaan uimahallin saunassa, niin vieraiden miesten munia ei katsota. 

Siksi oli ehkä vähän outoa, kuinka homma paljastettiin heti kättelyssä. Että heipä hei ja terve terve, me olemme tässä ja alasti. Väistämättä ensimmäisen biisin kohdalla vielä totutteli, mutta sitten kun kappaleet jatkuivat ja käsittelivät yleisestikin miehen ja alastomuuden problematiikkaa ja erilaisia puolia, alkoi väkisinkin hymy levitä huulille. 

Esityksen jälkeen käytiinkin lyhyt keskustelu siitä, miltä homma miehen näkökulmasta tuntui. No tutultahan se tuntui. Ajatukset ja epävarmuus alastomana olemisesta, mutta toisaalta myös se jostain kumpuava itsevarmuus, silloin kun tietää että kelpaa sellaisena kuin on. En ehkä osaa tanssia tai laulaa samalla tavalla, mutta toimikoon tämä kuusikko avatareina puolestani. Meno oli mahtava koko ajan. 

Kun koko homma oli säestetty pelkällä pianolla (livesäestys, mahtavaa!) koko homma tuntui…sanoisinko nyt sopivasti riisutulta, mutta silti täysipainoiselta. Mielenkiintoisin ilmiö tapahtui kuitenkin toisella puoliskolla. Kun saavuimme takaisin väliajalta ja kaverit saapuivat taas alasti lavalle, ei alun jäykkyydestä (oikeasti nyt) ollut enää tällä katsojalla tietoakaan. Jotenkin tätä kaikkea purkaessa aivot olivat loksahtaneet kohdalleen ja meidän kesken oli syntynyt keskinäinen tuttuuden ja toveruuden tunne. Vaikkemme olleet sanoneet toisillemme sanaakaan. 

Mutta niinhän se yleensä miehillä meneekin.

Siis menkää kaikki, sankoin joukoin. Esityksiä on vain lokakuussa, joten kalenterit käteen ja lippuja hankkimaan! Ja kiitos Kundit, olitte ihania ja lahjakkaita (ja se Instagramissa mainostettu hinge sujui hienosti)!

Ai niin ja hei, loistava käsiohjelma! Se on nimittäin myös kalenteri ensi vuodelle. Tää menee seinälle meitsin työhuoneeseen.