Monika Fagerholmin Ihanat naiset rannalla (Otava, 1994) on niitä teoksia, jotka on pitänyt lukea vaikka kuinka ja pitkään. Leffakantinen pokkari on matkustanut muuttokuormassakin, lukemattomana. Monien muiden hyvien asioiden lisäksi tätä HelMetin Kirjan vuoden -lukuhaastetta voi siis kiittää siitä, että usea pitkään lukematta ollut teos on vihdoin tullut selätettyä. Tämän valitsin kohtaan suositun kirjailijan ensimmäinen kirja, vaikka oikeastaan Ihanat naiset on Fagerholmin ensimmäinen romaani. Menkööt.
Thomas viettää 1960-luvun kesiä valkoisessa huvilassa meren rannassa. Kallioille paistaa aurinko, isä Kajus lukee rauhassa dekkareitaan ja äiti, vedenneito Isabella, viettää aikaa ateljeessaan. Iltaisin soi jazz. Tasapaino järkkyy, kun kukkulalle muuttaa Enkelien perhe, Gabriel ja Rosa Renée- ja Nina-tyttärineen. Isabellasta ja Rosasta tulee erottamattomia, muut ikään kuin kiertävät heidän ympärillään omissa touhuissaan. Pääosin tarinan alussa kahdeksanvuotiaan Thomaksen näkövinkkelistä kerrottu tarina avaa oven tupakansavuisiin huoneisiin, häilyviin ihmissuhteisiin ja salaisuuksiin.
Jokin erityisominaisuus näissä lukemissani suomenruotsalaisissa romaaneissa on, Bargumin, Westön ja nyt Fagerholmin teoksissa, että vaivun meditatiiviseen lumoutuneisuuden tilaan. Oli melkein pakko ihastua tähän teokseen, ei sillä että se haittaisi. Fagerholmin tarina on kiinnostavasti kerrottu, tärkeimmät saa päätellä itse ja muistot voivat olla vääriäkin. Tuomarin suomennos on miellyttävää luettavaa, olisin ehkä voinut lukea tämän ruotsiksikin mutta suomeksi on kyllä helpompi uppoutua tunnelmaan.
Paahteinen ja arvoituksellinen tunnelma tästä jäi mieleen, vaikka tarkemmin ajatellen kesäparatiisissa oli myös paljon huonompia kelejä. Viehätyin tarinan viittellisyydestä ja aukoista, jotka sai itse täydentää, arvoituksellisesta tunnelmasta ja synkistäkin aiheista jotka eivät kuitenkaan tuntuneet lukiessa ylettömän raskailta. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos.
Otava, 1994. Luettu Seven-pokkari, 1998. 334 s.
Suomentanut: Arja Tuomari
Kansi: Kinoproductions Oy
Kyllä, ehdottomasti lukemisen arvoinen romaani, ja ihanaa että luit tämän vihdoin pitkän ja hartaan suunnittelun jälkeen. :) Minulle tämä oli ensimmäinen lukemani Fagerholmin teos, ja ihastuin ja lumouduin laillasi aivan täysin. <3
VastaaPoistaKyllä tästä kelpasikin lumoutua, Sara, ah! Pitänee jossain vaiheessa kurkata niitä muitakin Fagerholmin teoksia.
Poista