Potter-fanityttö Lontoossa vuonna 2011.
Suurin osa alkuvuodesta on mennyt jonkinlaisessa lukujumissa. Kirjoja on kesken jatkuvasti ainakin viisi ja mihinkään ei oikein jaksaisi keskittyä pitkäjänteisesti. Sitten varaushyllyyn saapui Rainbow Rowellin Fangirl, Ellenin minulle suosittelema kirja, ja jäin ensisivuista koukkuun.
Kaksoset Cath ja Wren aloittavat uuden vaiheen elämässään collegen alkaessa. Edessä on muutto pois kotoa ja asuminen erillisissä huoneissa ensimmäistä kertaa koskaan. Fiktiivisten maailmojen pyörteissä viihtyvä Cath minimoi ihmiskontaktinsa ja viettää enimmän aikaa kirjoittaen suosittua Simon Snow -fanifiktiotaan samalla kun Wren hyppää suinpäin opiskelijaelämän pyörteisiin. Vähitellen Cathkin joutuu laajentamaan ihmiskontaktiensa luetteloa isästään ja siskostaan sähäkkään huonetoveriinsa Reaganiin ja tämän pelkkää hymyä olevaan kaveriin Leviin. Tosielämä ujuttaa itseään fanifiktion edelle ja Cath joutuu pohtimaan uskaltaako siirtyä mukavuusalueensa ulkopuolelle.
Aloittaessani teosta otin tämän mukaan bussilukemiseksi ja yllätin itsenikin tyrskähtelemällä hahmojen replikoinneille. Kirjaa lukiessani mieleen tulevia referenssejä olivat muun muassa Gilmoren tytöt ja Harry Potterit ja näiden sarjojen ollessa sydäntä lähellä viihdyin erinomaisesti koko matkan. Osasyy on tosin siinäkin, että samaistuin kovasti Cathin muutosvastarintaisuuteen ja jotenkin siinä taas muisti että kyllä tämä tästä, edelleen.
Rowell on luonut hahmoistaan inhimillisiä ja jotenkin ihania, heidän parissaan olisi viettänyt aikaa kauemminkin. Cathin ja Wrenin sisarussuhde tuntuu aidolta iloineen ja suruineen, romanssihommat on tässä hoidettu jotenkin kivasti ja hyvänen aika kun tämä oli myös hauska vaikkei vakavia aiheita välttänytkään.
Fangirliä lukiessani olin koko ajan onnellinen (kirjallisuudesta, tarinoista, fiktiivisistä maailmoista, siitä että voin juuri sillä hetkellä lukea). Tämän teoksen myötä tekee myös mieli halata kirjoja ja aloittaa Potterien lukeminen uudelleen (tai siis n:ttä kertaa uudelleen) ja toisaalta myös varata kaikki Rowellin kirjat kirjastoon hetihetiheti.
Macmillan Publishers Limited, 2013. 406 s.
Kansi: Noelle Stevenson
Ihanaa että tykkäsit (vaikka eihän tästä voi olla tykkäämättä)!
VastaaPoistaKannattaa kyllä muutakin Rowellia lukea, ite oon lukenut Eleanor & Parkin ja Carry Onin, jotka molemmat on aivan huippuja. Vaikka monet kehuvat Eleanor & Parkia vielä paremmaksi kuin Fangirlia, Fangirl on silti näistä oma suosikkini (mikä saattaa tosin johtua siitä sydäntä kouraisevasta kaksosuus-samaistumispinnasta).
Ehdottomasti luen, Ellen! Saapi olla aika huikea tuo E&P että tämän ylittäisi, mulle iski tämä muutosangstisuus suoraan sieluun. Cath <3
PoistaHaa, mulla onkin yks Rowell just kirjastopinossa odottelemassa. Se on näyttänyt ankean paksulta, mutta ehkä sitä ei kannatakaan pelätä. Kiitos.
VastaaPoistaToivottavasti diggaat, Liina!
PoistaPäätin, että ehkä minunkin pitäisi tutustua Rowellin tuotantoon kun niin moni kehuu hänen kirjojaan. Juuri tämä Fangirl onkin jo kirjastosta varattuna.
VastaaPoistaVähän kummastuttaa, että Rowellilta ei ole vielä suomennettu mitään, vaikka tosiaan hurjan suosittu kirjailija on.
Samaa olen itse asiassa ihmetellyt minäkin, Anu, ehkä joku kustantamo herää jossain välissä. Toivottavasti pidät Fangirlistä!
PoistaMahtavaa, että pidit! Carry On on Fangirlin ohella suosikkini Rowellilta, mutta etenkin Eleanor & Park on myös tosi hyvä. :)
VastaaPoistaMolemmat lukulistalla, Kirjaneito!
Poista