Konmarittaessa voi törmätä esimerkiksi seiskaluokalla painamaansa upeaan lohikäärmepaitaan.
Myönnetään: olen aikamoinen hamsteri. Hyvä ystäväni totesi minulle muutettuani ensimmäiseen omaan kotiini että minä en asu tai sisusta, minä pesin. Se on varmaan ihan totta. Tämä samainen ystävä oli myös lukenut Marie Kondon jonkinlaiseksi ilmiöksi muodostuneen KonMari: siivouksen elämänmullistava taika -teoksen (Bazar, 2015) ja sanoi, että minun on luettava se.
KonMarissa japanilainen Kondo kertoo omasta matkastaan kohti järjestäjän ja jonkinlaisen elämäntaitovalmentajan uraa päätyen lopulta oman järjestämismenetelmänsä kehittämiseen. Metodissa kodin kaikki tavarat ja esineet jaotellaan ryhmiin (esimerkiksi vaatteet, kirjat jne.) ja ryhmät käydään läpi karsien pois kaikki, mikä ei enää tuota haltijalleen iloa. Hommaan liittyy aikamoinen määrä muutakin, mutta pääpiirteissään se menee kuitenkin näin.
Vähän suhtauduin tähän teokseen epäilevästi, etenkin kun pääsin esimerkiksi sukkien sielunelämästä kertovaan osioon. Jos menetelmän päältä harjaa kuitenkin ylimääräistä hötöä pois, löytyy sieltä ihan ajatustakin. Tai ainakin sen verran, että tällä systeemillä on siivottu meillä jo vaatekaappi ja dvd-hylly. Täytyy myöntää, että meinasi itku tulla kun vaatekaappi oli valmis, sieltähän löytyi vaikka mitä ja nyt itse asiassa olen käyttänyt paljon enemmän niitä sieltä kaiken maailman pukimien alta löytyneitä vaatekappaleita. Leffoja puolestaan lähti kiertoon 81 kappaletta, olo on kevyempi ja hyllyn sisältö näyttää kivemmalta.
Paljon olisi vielä tehtävää meidän asumuksessamme enkä ole kyllä KonMarin oppeja noudattanut tähänkään mennessä puhdasoppisesti. Puhdasoppisuuteen en varmaan pyri jatkossakaan, mutta teoksesta jäi yllättävän paljon käteen kaikesta jupinastani huolimatta. En aio tyhjentää laukkuani joka päivä saati käydä läpi valokuva-albumeitani samalla metodilla, mutta jos nyt edes kirjat vielä.
Kirjasfäärin Taikalle tämä oli kuin aikuisten satu, Pienen kirjaston Katri jäi tavallani jumiin ajatukseen sukkien kiittämisestä.
Luin tämän muuten Fabulan kautta (kirjastossa on edelleen hirvittävän pitkä jono), testasin palvelua lukurauhan päivänä ystävällisesti lahjoitetun koodin avulla. Tykkäsin sovelluksesta kovin ja nyt meillä pohditaan josko tämä hankittaisiin jatkuvaan käyttöön, saas nähdä.
HelMet-haasteessa tämä olkoon aasialaisen kirjailijan kirjoittama kirja.
Bazar, 2015. 214 s.
Minä aloitin tämän lukemisen, ja se on edelleen hyllyssäni. Mutta alussa hän käski miettiä, mitä elämältään tällä siivousoperaatiolla haluaa, ja aloin miettiä sitä niin pontevasti, että lukeminen jäi siihen... On siis ollut tarkoitus palata, mutta on ollut niin hektistä, että ahdistun jos joku puhuu siivouksen ja raivauksen ihanuudesta, kun itse ehdin just ja just pistää astiat koneeseen ja raivata välillä tilaa lattialle...
VastaaPoistaVähän sama homma Katri! Minulla ei tällä hetkellä todellakaan ole aikaa käydä läpi koko taloa intensiivisellä siivousoperaatiolla, ei ehkä jaksamistakaan. Osaurakoita onnistuin kuitenkin juuri ystäväni johdolla tekemään, meillä kun on tällä hetkellä yhteinen kirppispöytävaraus ja sinne piti saada tavaraa. Kaikki ajallaan.
PoistaEn ole tämän kirjan oppien mukaan toiminut, mutta jo aiemmin vähän samaan suuntaan: kyllä se tästä... Kaappien vain on pakko riittää, ja oikeastihan käytän vain muutamaa asua, enkä niitä "ehkäjoskusvielähaluuntäänjamahdunsiihen". Jotkut nostalgiset vain on pakko pitää! Tavara ei ole iso ongelma, mutta nuo kuvat tietsikalla. Kuka siivoais ja tallentais jonnekin varmaan paikkaan? Se on ongelma. Kun on töissä aina koneella, ei vapaalla yhtään nappaa mennä tiedostoja tutkimaan... Kuulemma kodin järjestelyyn on saatavissa maksusta apua (personal organizer), miten olisi file organizer? Tarviisin!
VastaaPoistaMulle tuli ongelmaksi se, että mekot joita rrrakastin eivät enää istuneet tiettyjen kehonmuotomuutosten jälkeen. Huokaus, luopuminen oli raskasta. Mutta totta Arja, ei niitä ehkäjoskus-vaatteita kannata säilyttää.
PoistaKuvaorganisoijan voisin kylä ottaa, monta gigaa kaikenlaista joista iso osa varmaan turhaa ja ei-iloa-tuottavaa. Joskus, joskus. File organizer olisi huippu!
Aijai, toi sun kuva kyllä jaksaa hymyillyttää edelleen :'D Harmi jos kirjassa siivoamisesta tehdään jokin rituaali tai hengellinen harjoitus. Hyvä idea hukkuu taikapölyn alle. En ehkä usko, että kajoan tähän. Olen saanut pariltakin kaverilta sen verran hyvän johdannon kirjaan, että tiedän teoriassa mitä pitää tehdä - en vain ole vielä aloittanut :D
VastaaPoistaIlo olla hymyksi, Isa! :D
PoistaEi nyt varsinaisesti hengellinen harjoitus, mutta Kondon näkemys siitä että esineitä tulee kunnioittaa ja kiittää tuntuu ainakin näin länsimaisesta näkökulmasta vähän hassulta. Tavallaan kuitenkin ymmärrän, kyllä minäkin silittelin muutamaa mekkoa josta pitkin hampain luovuin.
Ja jeh, aloittamisen vaikeus, siihen jos olisi hyvä kirja?
Katsoin telkasta jonkin pienen ohjelmapalan, jossa siivottiin toimittajan työpiste tämän kirjoittajan johdolla. Sen perusteella en kirjasta innostunut, koska ajatus oli hyvin yksinkertainen: heitä pois sellainen, jota et tarvitse ja järjestä muut. Sen verran tajuan itsekin! Sitten poisheitettäviä esineitä kiitettiin ja kumarrettiin... Joo ei. Kiitos :D Mutta ihan kiva, jos joku saa tästä siivouspuhtia! Tuota Arjan mainitsemaan tiedostojärkkääjää kaipaisin töissä.
VastaaPoistaKiittely ja kumartelu jäi kyllä täällä aika vähälle, Kirsi, mutta kuten tuossa Isalle juuri kommentoin tuli muutamaa rakasta mekkoa siliteltyä vähän hellemmin kun niitä pakkasi pois. Jotenkin tässä perusajatus on viehättävän yksinkertainen ja itse sitä taisi kaivata, että joku sanoo sen ääneen.
PoistaKiva postaus Linnea ja aivan mahtava kuva!<3
VastaaPoistaSinähän motivoiduit aikamoiseen "inventaarioon".
Minulla on ollut jo kauan suunnitelmissa lukea tämä. Meillä kaivattaisiin - jo taas - kunnon suursiivousta kaikissa hyllyissä, komeroissa ja vaatehuoneessa. Muutama valokuvakirjakin pitäisi tilata, koska en arvosta koneella seisovia kuvia. Olen aina laatinut albumeita ja koen, että kuvat ovat koneella vain odottamassa.
Voi kiitos Marjatta! Toivotaan että tämä motivaatio kestäisi vielä vähän pitempään... Ja sama, albumeita pitäisi tehdä useampi, olen aivan jäljessä, aiemmin tein puolivuosittain mutta nyt en edes muista milloin edellinen on tehty. Kauheaa. Koneella seisovista kuvista ei ole oikein konkreettista iloa minunkaan mielestäni.
PoistaSiivouspalvelut on hyvä idea. Olen antanut firmojen siivouspalveluita lahjaksi. Ainahan sitä jotakin siivottavaa löytyy kotoakin, ja noita vanhoja tavaroita on oikeesti laatikoiden kätköissä. Minulla on yksi tuttava, jolla käy joka viikko siivooja ja hänen täytyy kerätä kaikki lasten lelut lattioilta (legot), että siivooja voi imuroida. Jos olen heillä lastenlikkana, niin järjestelen jonkun pöydän siistiksi, tyhjennän olohuoneen pöydän tavaroista, järjestän lelut tms. Heillä on niin paljon muuta jaksettavaa elämässä, että siivous ei onnistu.
VastaaPoistaEn kyllä laittaisi tuollaista aarretta pois, mikä on sun päällä <3
Lohikäärmepaidan virallista kohtaloa en ole vielä pystynyt päättämään, katsotaan nyt Mai!
PoistaSiivouspalveluissa on kyllä puolensa. Meillä tätä tavaraa on vain niin paljon, että en oikein tiedä haluaisinko vielä tänne jotakuta "vierasta" siivoamaan paikkoja, ehkä joskus. Onneksi on ystäviä, jotka ovat tulleet vapaaehtoisesti (!!) siivousavuksi tai sitten vahtimaan että minä siivoan. Ihanaa, että olet auttanut tuttavaa. <3
Tämä on loistava kirja sen perusteella mitä ehdin just ennen muuttoa selailla. Aion palata sen pariin ihan ajatuksella ja toimintamielessä (gulps) piakkoin...
VastaaPoistaJa lohikäärmepaita on super!
PoistaOnnea toimintatoteutukseen sannabanana! Hitaasti mutta varmasti (tai niin meillä ainakin). ;)
PoistaJa kiitos! Se on kyllä vähän huonossa kunnossa, reunoiltaan keltainen, mutta ehkä sen saisi pestyä.
Mä luin ja bloggasin kirjan joku aika sitten. Löysin minäkin sen ajatuksen siellä sisässä, vaikka en suoraan innostunutkaan lujasti. Mä näen sen tavaroiden kiittelyn niiden arvostamisena, ettei käsitellä omaa omaisuutta huolimattomasti tai miten sattuu.
VastaaPoistaPitääpä käydä kurkkaamassa bloggauksesi Velma. Ja juu, musta on hyvä arvostaa sitä tavaraa mitä omistaa eikä olla huolimaton, mutta jotenkin pää ei taivu tämän sukkaosion ympärille vaikka sen ymmärränkin.
PoistaMinulle kirjan höttö oli tosiaan hieman liikaa. Se peitti pointin alleen.
VastaaPoistaMutta, ja nyt tulee se iso mutta, me olemme käyneet kotonamme nyt oikeastaan kosmetiikkaa ja ruokaa laskematta kaikki esineet läpi KonMarin tyyliin ja se on toiminut! Lisäksi se neuvo, että homma kannattaa tehdä kerralla, on hyvä. Kun huhki viikonlopun verran ja ehti siinä ajassa käydä melkein kaikki omistamansa tavarat läpi, viedä kierrätykseen aikamoisen annoksen sekä osan suoraa roskiin (esim. maksetut laskut vuodelta nakki ja papu), niin olo on kuin voittajalla!
Minä kävin kirjahyllynkin läpi ja eron huomaa nyt. Kaikki kirjat mahtuvat meidän kirjahyllyyn, ja tätä ihmettä ei ole tapahtunut aikoihin. Lisäksi kun katson kirjahyllyä, siellä ei ole enää kymmeniä kirjoja, joista ei oikein välittäisi, mutta ei raaski laittaa pois. Nyt ne on laitettu pois ja hylly näyttää niin omalta.
Että juu. Ensin mollasin kirjan ja sitten kokeilin käytännössä sen vinkkejä. Toimii! Paitsi en kyllä vieläkään kiittele tavaroita enkä tervehdi kotiani.
No niinpä, Katri! Niin paljon hyvää tässä. Jos ei olisi ollut ystävän vahvasti suosittelema olisi jäänyt kyllä lukematta ja kokeilematta.
PoistaJa totta, ihan varmasti olisi hyvä tehdä kaikki kerralla. Meillä vaan tätä lääniä ja tavaraa on sen verran (sen siitä saa kun muuttaa lapsuudenkotiinsa <3) että aikaa tarvitsee vähän enemmän. Mutta kyllä tämä tästä. Ja sen kirjahyllyn järjestämistä todella odotan, juuri tuota että se näyttäisi omalta ja hyvältä.