Kuva: Saara Autere
Ajatusvirran lempeää poljentoa
Janne Saarakkalan Puhuva pää -esitys on joka kerralla erilainen. Tunnin mittaisessa yhden miehen stand up -show'ssa Saarakkala puhuu ulos kaiken, mitä hänelle tulee esityshetkellä mieleen. Ajatukset liikkuvat muun muassa kehon tuntemuksista ja esitystilassa nähdystä muistoihin, sellaisiinkin joita ei ehkä julkisesti haluaisi ääneen ajatella.
Voisi kuvitella, että toisen ajatusvirran kuunteleminen tunnin ajan on raskasta ja pöljää, mutta se ei pidä paikkaansa. Saarakkalan aloitettua yksinpuhelunsa oma pää tyhjenee ja huomaa vain kuuntelevansa. Ei päänsisäistä analyysiä tai hairahtumista omille ajatuspoluille, kaikki keskittyminen on esityksessä ja se on tavattoman rentouttavaa. Kaiken lisäksi Saarakkala puhuu mukavasti, ei mitään kovin maailmaamullistavaa ehkä, mutta perusasenteelta mieleen tuleviin asioihin suhtaudutaan lempeästi.
Tunti kuluu yllättävän nopeasti. Noin puolet esityksestä Saarakkala puhuu side silmillä, toisella puoliskolla side poistetaan ja katse käännetään välillä katsomoonkin. Puheenvirta on käytännössä katkeamaton ja siinä ehditään miettiä niin omia tuntemuksia edellisen päivän samaisesta esityksestä, muistella vanhoja nolojakin asioita ja miettiä, mitä katsomossa istuva äiti ystävineen mahtaa nyt ajatella. Loppupuoliskolla Saarakkala suorittaa myös tehtävän, joka on määritetty viimeviikkoisella yleisökilpailulla. Meidän esityksessämme pestiin hampaita ja samalla jatkui tietysti taukoamaton puhe, se onnistui hämmentävävän hyvin.
Ainut irtoaminen tästä ikään kuin meditaatiostani tapahtui, kun päädyin itse Saarakkalan katseen kohteeksi. Ei siinä itsessään mitään, mutta onnistuin kiinnittämään katseen tahattomalla, rankan viikon aikaansaamalla haukotuksella. Siitä olen kuitenkin kiitollinen, että Saarakkala pelasti minut nolostukselta jättäen mainitsematta haukotukseni. Kiitos siitä.
Esityksen jälkeen suurin osa meistä katsojista jäi vielä keskustelemaan Saarakkalan kanssa esityksestä. Saarakkala kertoo, että monelle tulee esityksen jälkeen tarve jakaa, sanoa jotain, ja huomaan itsekin sanoittavani ajatuksiani vaikken itse tässä tilaisuudessa mitään lopulta ääneen sanokaan. Puhuva pää jätti mukavan olon, jonkinlaisen helpotuksen toisaalta siitä että ajatustila on taas itsellä ja kiitollisuuden, että sai kuitenkin olla siitä hetken erossa.
Puhuvan pään voi kohdata Mad Housessa vielä 21.4., silloin esitys on englanniksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.