Lavalta: RENT (TYK Alumniteatteri)

Kuva: Vilma Rimpelä

RENT on musikaalina minun heikko kohtani. Tunnistan sen epäloogisuudet ja ajoittaiset kummallisuudet, mutta annan ne sille joka kerralla anteeksi. En myöskään voi katsoa sitä kovin usein, sillä se saa minut itkemään. Nyt edellisestä livekerrasta on kuitenkin jo viisi vuotta ja innolla otin vastaan uutisen RENTin tulemisesta Tampereelle vastaperustetun TYK Alumniteatterin ensimmäisenä produktiona.

Jonathan Larsonin säveltämä ja sanoittama palkittu musikaali sijoittuu 1980-luvun New Yorkiin ja kertoo sekalaisesta joukosta nuoria, jotka yrittävät selvitä elämän karikoissa. AIDS varjostaa monen elämää, huumeriippuvuus vaivaa useaa ja rahaa ei riitä ruokaan saati vuokraan. Rakkaudennälkäkin on suuri, mutta kehen sitä uskaltaisi rakastua, kun sormet tuntuvat jatkuvasti palavan? Näkökulmahenkilönä on Mark (Aimo Laitamo), joka kuvaa ystäviensä elämää mutta jää itse jatkuvasti ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Musikaalin tarina perustuu Puccinin oopperaan La Bohéme ja sitä myötä myös Henri Murgerin teokseen Boheemielämää.

Omasta näkökulmastani tarinan keskiössä on kolme rakkaustarinaa. Markin kämppäkaveri Roger (komeasti nasaaliääntäkin käyttävä Pekka Louhimo) yrittää kirjoittaa musiikkia ja suojella sydäntään, mutta rakastuu kuitenkin nuoreen ja vahvatahtoiseen tanssijaan Mimiin (Emilia Keskivinkka). Markin ex-tyttöystävä Maureen (Titta Toivanen) puolestaan haluaa kohahduttaa ja tehdä taidetta kietoen samalla kulloisenkin kohteensa pikkusormensa ympärille, Markin lisäksi pauloissa tempoilee asiallinen ja jämäkkä Joanne (Miriam Mekhane). Itselleni tarinan olennaisimmat ovat kuitenkin filosofinen ja lempeä Collins (Jetro Sukkela) ja iki-ihana Angel Dumond Schunard (Niklas Pajunen), joka valaisee lavan aina siellä ollessaan. Kaikkien pariskuntien välillä on kipinää ja jännitettä, mutta Sukkelan ja Pajusen lämmin kemia on erityisen hienoa katseltavaa ja tarinan kannalta myös kovin olennaista. Pajusta on kehuttava vielä erikseen suosikkihahmoni esittämisestä, karismaa ja liikkuvuutta löytyy eikä tuollaisia sääriä ihan joka iikalta löydy.

Musikaalin roolitus on hyvin tehty, sillä esiintyjillä riittää niin laulutaitoa kuin lavapreesensiäkin. Mainitsen tässä nyt vielä nimeltä mainiot Eero Lehtisen (Benny) ja ensemblessä vaikuttaneet Matleena Junttasen (mikä ääni!), Minna Helkiön, Mariam Turkanin, Tuomas Kauppisen (vakuuttavan niljakas huumekauppiaan rooli), Linda Panulan, Robert Lankion, Meeri Uusi-Äijön ja Lassi Jämsän ja painan nimet mieleeni, sillä todella toivon heistä kaikista vielä kuultavan. On vain päivä tää soi mielessä edelleen. Musiikista vastasi kuusipäinen orkesteri Maija Ruusukallion johdolla kuulostaen hyvältä.

Kuva: Vilma Rimpelä

Jermo Grundströmin ohjauksen ja Jyri Nummisen koreografioiden tulos on kokonaisuutena hienoa katsottavaa. Ainoat puutteet minulle ovat teknisiä, sillä laulu ei aina aivan kuulunut ja siksi suosittelenkin kaikille katsomoon vielä ehtiville paikkoja ihan eturivistä. Suomennos on Jyri Nummisen käsialaa, sama kuultiin Lahdessa vuonna 2011, ja se on edelleen mainio. Erikseen haluan mainita vielä Hilda Mikkosen puvustuksen, se oli oikein onnistunut.

TYK Alumniteatterin RENT on tehty suurella sydämellä. Todettava on, että kaikki nuotit eivät ehkä mene joka kerralla täysin kohdalleen ja jännitys näkyy paikoin pienenä jäykkyytenä, mutta toki on myös muistettava että esiintyjät ovat nuoria eivätkä (vielä) ammattilaisia. Minulle RENTissä on tärkeintä tunne ja se Tampereella oli ehdottomasti kohdallaan. Esiintymisen ilo, näyttelijöiden välinen kemia ja yhteispeli valaisevat lavan ja saavat uskomaan tarinaan, innostumaan, suremaan yhdessä henkilöiden kanssa. Vaikutus koettiin selvästi läpi katsomon, sillä etenkin toisella puoliajalla niiskutusta kuului katsomon useammasta kolkasta enkä itsekään istunut eturivissä kuivin silmin. La vie Bohème, Bohemia ei todellakaan ole vielä kuollut.

Esityksen ehtii nähdä vielä 10.4. ja torstaina 14.4., menkää ihmeessä ja katsokaa myös tämä esityksen huikean hieno traileri. Samalla odotan kiinnostuksella, miten Alumniteatteri toimintaansa jatkaa, kun avaus oli näinkin hieno.