Kirjahyllyjä läpikäydessä mies naureskeli muutamalle kirjaston kierrätyshyllyistä poimimilleni teoksille että aionkohan ikinä oikeasti lukea niitä. No, tuumasta toimeen, Sarah Harrisin Closure on majoittunut meillä jo nelisen vuotta joten otin sen ensimmäiseksi käsittelyyn. Höpöinen pokkari oli juuri sitä mitä ajattelinkin ja sen hetkiseen lukufiilikseen nappivalinta.
Anna on ollut lähes koko elämänsä varsinainen heittopussi ajatellen liikaa sitä mitä muut hänestä ajattelevat, ihastunut vääriin miehiin ja tyytynyt kelvollisiin ratkaisuihin. Uusi työ Problem Call -nimisessä radio-ohjelmassa kuitenkin avaa Annan silmät, tai ainakin ohjelmassa vakiovieraana oleva psykologi Sean tekee. Elämän on muututtava ja Annan otettava ohjat käsiinsä, mutta onnistuuko sankarimme pääsemään irti muiden odotusten täyttämisestä? Muuttuuko elämä todella? Ja jos muuttuu, niin muuttuuko se parempaan suuntaan?
Niin, hyvin jännittäviä kysymyksiä ja niihin löytyvät juonesta hyvin arvattavat vastaukset. Oikeastaan teoksessa ei tapahtunut yhtikään mitään mistä olisin yllättynyt ja pariin otteeseen teki mieli antaa Annalle pari litsaria tai edes heittää kirjalla vesilintua kun päätökset olivat niin harvinaisen vatipäisiä.
Silti kirja täytti tarkoituksensa. Lukuhetkellä pää oli yhtä ajatussekamelskaa enkä jaksanut keskittyä mihinkään niin sanotusti järkevään, joten Closure tarjosi hyvän ja älyvapaan pakopaikan. Pään suttuisuuskin helpotti, nyt pystyy taas vähitellen lukemaan muutakin. Ja kaiken lisäksi kirja pääsi nyt takaisin kiertoon, toivottavasti joku ilahtuu siitä.
HelMet-haasteessa olkoon tämä viihteellinen kirja.
Harper Collins, 2000. 419 s.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.