Sara Melleri ja Ulla Raitio. Kuva: Petri Anttila
Kadulla järjestettävässä esityksessä esitystilana on seitsemän sänkyä, yksi kullekin katsojalle. Esitys on kahdenkeskinen, näyttelijän ja katsojan välinen, vaikka kadulla kulkeekin jatkuvasti muita ihmisiä. Perjantain iltaesityksessä sängyt oli nostettu sateen yllättäessä Makkaratalon sisäpihan suojiin, mutta ihmisiä siitä silti kulki. Eikä se oikeastaan haitannut. Tuntui kuin sängyn ympärille olisi muodostunut jonkinlainen kupla, muualta kuuluvat äänet ovat huminaa.
Meille katsojille annettiin sänkyämme vastaava numero ja pyydettiin kävelemään, istumaan, ottamaan kengät pois ja pujahtamaan peiton alle kasvot kohti näyttelijää. Kymmenisen minuuttia kestävässä esityksessä näyttelijä kertoo hiljaisella äänellä sinulle, minulle, pieniä tarinoita hetkistä, sellaisista jotka törmäyttävät sisällä jotakin.
Esityksen alkaessa minua itkettää ja sitten hymyilyttää, kun näyttelijäni hymyilee minulle. Välillä pidän silmiä kiinni, katson näyttelijää silmiin silloin kun hän katsoo minua ja välillä katson hartiaa, alahuulta, leukaa. Yritän olla katsomatta rumaa mainoskylttiä seinässä, sen onneksi unohdin nopeasti. Päässä humisee hyvällä tavalla, olen vain siinä hetkessä. Lopulta kuulen sanat, jotka kertovat minulle esityksen päättyneen. Hymyilen, nousen, laitan kengät jalkaan ja poistun.
Everything by my side tarjosi lempeän kymmenminuuttisen hektisen viikon päätteeksi. Mieli jäi valoisaksi, silmät hyvällä tavalla kyynelisiksi. Kotiin kävellessä mietin, että kyllä tämä elämä tästä, hyvä siitä tulee. Erityiskiitos omalle näyttelijälleni Sara Mellerille, jolla on kaunis hymy ja rauhoittava ääni.
Esityksiä on vielä tänä viikonloppuna lauantaina ja sunnuntaina 20.-21.8. osana Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistoa.
Voi että! Tästä olisin tykännyt kovasti.
VastaaPoistaKyllä voisi tämän laittaa Suomea kiertämään, Talle, eiköhän sieltä Hämeenlinnastakin joku sopiva katu sängyille löytyisi?
PoistaSanomalehtikirjoituksen myötä tulin lukemaan nyt blogiasi kiinnostaa todella. Kirjallisuus, konsertit(klassinen?) ja kuvataide, niiden takia matkaan helposti Turusta esim. Helsinkiin tai Tampereelle. Tuo yllä oleva Juhlaviikkojen repäisy olisi ollut oikea repäisy, ei ihan normi tapaus.
VastaaPoistaKiva kuulla, Tuula, tervetuloa! Siinä onkin sinulla kolme kovaa koota joiden vuoksi matkustaa, minä tulen Turun suuntaan teatterin ja nukketeatterin perässä, museot vielä paljolti harmikseni koluamatta.
Poista