Kuva: Jaakko Manninen
Rocky Horror Show on mystinen musikaali. Sen juonessa on hyvin vähän koherenssia, hahmot ovat sympaattisen absurdeja ja kappaleiden luonne vaihtelee totaalisesta biletyksestä haikeaan balladointiin. Samalla se on myös tavattoman rakastettava kaikessa sekavuudessaan ja överiydessään. Näinpä Jyväskylän teatteriyhdistys Kulissi ry:n versio oli pakko nähdä ihan vain saadakseen tietää miten siellä on onnistuttu.
Ilokseni voin sanoa, että hyvin. Latoteatteri ei ole ensimmäinen miljöö, johon tämän musikaalin sijoittaisin mutta valosarjoilla tilasta oli saatu kotoisa ja lähes lavasteettomalle lavalle luodaan niin Frankin kartano kuin sen lukuisat sisätilatkin autosta puhumattakaan. Rocky Horrorin luonteeseen sopii, että lavalla on jouduttu tekemään erilaisia luovia ratkaisuja ja luovuus kikkakolmosineen on Kulissilla ollut selvästi käytössä.
Visuaalisen miellyttävyyden lisäksi roolitus on onnistunut. Esitys lässähtää helposti jos Frankilla ei ole puhtia, Pablo Delahaylta puolestaan löytyy karismaa ja leveää hymyä lavan täydeltä. Petteri Olkinuora ja Elsa Kalervo ovat ihastuttavan sinisilmäiset Brad ja Janet käyden läpi myös uskottavan muutoksen. Säpäköitä ja sopivan vinksahtaneita ovat Aleksi Keurulainen, Nea Vilhuniemi ja Taru Norrena Riff-Raffina, Magentana ja Columbiana. Ja sitten se Ville Leppäsen Rocky, selvästi on herralla jos jonkinlaista akrobatiataustaa kun kaikenlaiseen loikkimiseen lavalla kykenee. Myös ilahduttavan runsaslukuisessa ensemblessa on osaamista jos jonkinlaista ja joukkokoreografiat näyttävät hyvältä.
Kuva: Jaakko Manninen
Ainut oudoksuttanut asia oli joidenkin kappaleiden tahti. Laulullisesti homma kyllä onnistui oikein hyvin, mutta tuntui että joidenkin koreografioiden haasteena oli niiden hitaus. Eipä se toisaalta mitään haitannut. Muusikot soittivat joka tapauksessa oikein hyvin kimaltavissa hatuissaan ja muun muassa Rose tint my worldissa oli vänkä sovitus. Lauluissa oli myös haasteena paikoin huono kuuluvuus, mutta osaamisessa ei ollut puutteita.
Esityksen päättyessä naamaani sattuu, sen siitä saa kun istuu katsomossa leveä virne naamallaan. Lavalta välittyi mahtava meininki ja Antti Viitamäki on tehnyt hyvää työtä ohjauksen ja sovituksen kanssa. Rocky Horror Show'n kanssa on kaikki mahdollisuudet räjäyttää rengas ja jäädä tien poskeen kököttämään, mutta Jyväskylässä aikaloikattiin oivallisesti. Kannatti ajaa sinne ja takaisin ihan vain tämän vuoksi.
Esityksiä on jäljellä vielä viisi ja niistä kolme viimeistä ovat kaiken lisäksi interaktiivisia, joten kipittäkääpä Latoteatterin katsomoon!
Kiitokset Kulissille kutsuvieraslipusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.