Joutuvatko kadonneet lapset lankulle? Kuva: Anna Peltonen
Taputa, jos uskot että jokainen kelpaa
Aleksanterin teatterissa saa tällä viikolla itkeskellä ilonkyyneliä. Ohjelmassa on ShedHelsingin ensimmäinen esitys Peter Pan, jossa monenlaiset lapset ja nuoret pääsevät tekemään musiikkiteatteria ammattilaisten ohjauksessa. Lavalla nähdään noin 100 upeaa nuorta, jotka esiintyvät mielettömällä innolla ja varmuudella toisiaan tukien ja hauskaa pitäen.
J.M. Barrien tarina pojasta, joka ei halua kasvaa aikuiseksi on monelle tuttu. Darlingin perheen iltasatuhetkiä salakuunteleva Peter päättää houkutella vanhimman lapsen, Wendyn, mukaansa Mikä-mikä-maahan äidiksi kadonneille lapsille. Ilman veljiä ei voi kuitenkaan lähteä, joten Michaelin ja Johnin kera he lähtevät kohti toista tähteä oikealla ja siitä suoraan aamuun. Pihalle jää ulvomaan perheen lastenhoitajakoira Nana, mutta seikkailusta innostuneet lapset eivät siitä piittaa. Mikä-mikä-maassa kohdataan seikkailuja merirosvojen, intiaanien ja merenneitojen parissa, pohditaan kuolemaa ja palataan lopulta haikein mielin takaisin kotiin.
Tarinana Peter Pan ei ole aivan ongelmaton. Juoni hyppelehtii välillä satunnaisesti antamatta katsojalle avaimia kohtausten avaamiseen kuten leijakohtauksessa, ja osa esityksen arvomaailmasta tuntuu vanhentuneelta. Miksi ihmeessä Wendyn tulisi päästä kyläilemään Mikä-mikä-maahan vain kevätsiivouksen vuoksi? Toisaalta todettakoon, että Sami Parkkisen suomennos on sympaattisen kieli poskessa tehty.
Onneksi tällä kertaa tarina itsessään ei ollut se pääasia, vaan siitä päästään ajatukseen että lentää voi oli alla sitten jalat tai pyörät. Lavalla nähtävät nuoret ottavat homman haltuunsa ammattitaitoisesti. Laulut ja koreografiat sujuvat, samoin repliikit, ja kaikki ovat mukana. Oli huikeaa nähdä sadan nuoren joukkokohtauksia, tällä volyymillä pääsee harvoin näkemään lavalla mitään. Toisella puoliajalla huippuhetkiä on muun muassa hullun hieno slow motion -taistelukohtaus, mieletöntä!
Koukku rosvoineen. Kuva: Anna Peltonen
Myös nimirooleihin on saatu mainioita tyyppejä. Alvari Stenbäck on hellyyttävän itseriittoinen mutta toimelias Peter Pan ja mukanansa lentelevä Anna Heimsch hurmaa kiharat heiluen kiukustuneilla ilmeillään. Vastaparina toimii hyvin Raine Heiskasen mahtaileva mutta lopulta herkkätunteinen Kapteeni Koukku. Taustalla pauhaa ohjaaja Marco Bjurströmin kertojanääni, joka sopii esityksen satuhetkiluonteeseen hyvin.
Viitosrivillä ilonkyyneliä pyyhkinyt katsoja kiittää. Kiitos ShedHelsingin aikuiset että olette laittaneet projektin pystyyn ja ennen kaikkea kiitos nuoret, että teette ja näytätte että teistä on vaikka mihin. Olette parhaita.
Peter Pan liihottaa Aleksanterin teatterin lavalla ensi maanantaihin (19.12.) asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Sanavahvistus otettu käyttöön roskapostin vuoksi, pahoittelen asiaa.