Etsiskelin loppuvuodesta jo hieman epätoivoisena kirjaa silloisen Helmet-lukuhaasteen kohtaan kirjassa mainitaan Pablo Picasso. Ongelmistaan kannattaakin aina avautua ääneen, sillä Suketus vinkkasi minulle Deborah Levyn pituuttaan suuremman pienoisromaanin Uiden kotiin. Tämä omasta hyllystäni löytynyt helmi piti otteessaan alusta loppuun kauniilla kielellään ja koko ajan tiivistyvällä tunnelmallaan.
Aurinko paistaa Etelä-Ranskassa tukahduttavan kuumasti, kun kuuluisa englantilaisrunoilija Joe Jacobs saapuu perheineen ja ystävineen vuokraamaansa lomahuvilaan. Huvilan uima-altaasta löytyvä nuori Kitty Finch saa joukkion hetkeksi hämmennyksiin, mutta syystä tai toisesta Joen vaimo pyytää tätä jäämään, tilaa on. Sekalaisen seurueen loma ei ota tämän jälkeen sujuakseen, jännitteitä on liikaa ja Kitty tuntuu saavan ne jokaisesta esiin. Kuolemanpelko, huijarisyndrooma, rakkaus ja rakkaudettomuus vaivaavat milloin ketäkin seurueen jäsentä tai läheisen kylän asukasta eikä tunnelma tihentyessään voi olla laukeamatta käsiin.
144 sivua ei ole paljon, mutta Levy onnistuu tutustuttamaan minut joukkoon rikkinäisiä henkilöitä pelkoineen ja toiveineen. Lukeminen hengästyttää, ulkona on kylmä mutta jään jatkuvasti kiinni kirjan paahteisen pysähtyneeseen tunnelmaan. Tästä on kiittäminen myös Laura Vesannon suomennosta, sillä vaikka kirja on paikoin ahdistava ja kauheakin, on se samalla kovin kaunis.
Sitä Picassoa tässä ei kyllä mainita kuin ohimennen puhuttaessa painokuvista, joita ei tunnuta saavan ripustettua. Haasteen osio kuitattu silti ja ilolla kuittaan, sillä tämä romaani oli hieno. Lukekaa.
Fabriikki Kustannus, 2016. 144 s.
Kansi: Outi Vihlman
Tämä on upea ja mahtavaa, että luit se, varsinkin näin hauskasta syystä :D
VastaaPoistaSans muuta, Katri! Kaikki kunnia suosituksesta Suketukselle, joka sen keskustelussamme esiin nosti.
Poista