Kulttuurin syyskauden kattaus on taas täynnänsä jos jonkinlaisia herkkuja. Valittavaa on pilvin pimein, joten tässä jonkinlaisiin kategorioihin järkättynä omaan silmään osuneita esityksiä.
Uutta ja ihanaa
Landet / Svenska Teatern - pyörii jo!
Svenskanin juhlanäytelmä Landet on käsikirjoitettu yleisön tarinoiden pohjalta juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja 150-vuotista teatteria. #suomi100 alkaa tässä vaiheessa vuotta jo tursua vähän korvista, mutta jo kuultujen kehujen perusteella uskallan peukuttaa. Esitykseen saa myös suomenkielisen tekstityksen, jos ruotsi jännittää.
Kim, Lekki ja Namwaan / Teatteri Jurkka - ensi-ilta 14.10.
Esityksen keskiössä on kolme Thaimaasta Suomeen muuttanutta naista ja heidän tarinansa kulttuurieroista, uuteen sopeutumisesta, koti-ikävästä ja vaikka mistä. Ohjaajana Saara Turunen. Tämä jäi mieleen jo kevään mainoksista, vaikuttaa ihan mahtavalta.
Mestari ja Margarita / Kansallisteatteri - pyörii jo!
Kansiksen Mestari ja Margarita oli prioriteettipaikalla omissa syksyn kulttuurimenoissa, mutta ajoissa saapunut perheenlisäyksemme mesenoi lippumme eteenpäin. Joka tapauksessa Bulgakovin klassikkoteokseen perustuva esitys yhdistelee fyysistä teatteria nukketeatteriin ja työryhmä on aika mahtavanoloinen. Syksyn esitykset tosin näyttävät jo loppuunmyytyä, mutta lupailivat tuolla Twitterin puolella että homma jatkuu keväällä.
Mästaren och Margarita / Teater Viirus - ensi-ilta 29.9.
Jos Bulgakovia on pakko päästä näkemään heti, niin voi suunnata Jätkäsaareen tsekkaamaan Viiruksen tuotannon. Viiruksen 30-vuotisjuhlanäytelmään on pestattu ohjaajaksi islantilainen Egill Pálsson ja näyttelijöitä Viiruksen eri aikakausilta. Puffitekstien perusteella vaikuttaa hyvältä, odottaisin tältä myös Viirukselle tyypillistä mehevää visuaalisuutta lavastuksen suhteen.
Pahuudesta / Teatteri SÄRMÄ - ensi-ilta 3.11.
SÄRMÄn Pahuudesta käsittelee nimensä mukaisesti ihmisen pahuutta. Työryhmä on haastatellut esitystä varten muun muassa vankeja ja vankilan henkilökuntaa sekä päiväkoti-ikäisiä lapsia ja näiden haastattelujen perusteella Juha Hurme on kynäillyt näytelmätekstin. Helsingissä kolme esitystä, sen jälkeen homma lähtee kiertueelle muun muassa lastenkoteihin ja vankiloihin.
Pesärikko / Riihimäen Teatteri ja aika monta muuta teatteria - Riihimäellä 25.11. asti
Orvokki Aution Pesärikko-teos ei ole minulle muuten tuttu, mutta tämä Riihimäen Teatterin, Tanssiteatteri Minimin, Jyväskylän kaupunginteatterin, Turun kaupunginteatterin, Kotkan Kaupunginteatterin, Teatteri Eurooppa Neljän, Kouvolan Teatterin ja Vapaan Teatterin (huh!) yhteistyöproduktio vaikuttaa sen verran kiinnostavalta että suosittelen.
Prinsessa Hamlet / Aura of Puppets ja Turun kaupunginteatteri - ensi-ilta 14.10.
E.L. Karhun kevätkaudella Q-teatterissa nähty Prinsessa Hamlet nähdään nyt syksyllä Turussa Aura of Puppetsin Suuruudenhullua Shakespearea nukeilla -trilogian päätösosana. Ohjaajana on Merja Pöyhönen, jonka Missing Amelia Earhart oli upea. Turussa osataan tämä nukkehomma, suosittelen, ja toivon että tämä tulisi myös Helsinkiin.
Vanja-eno Kanneltalolla 1.11. ja 2.11.
Suoraan sanottuna Vanja-eno ei sinänsä inspaa, se on minusta vähän tylsä, , mutta tässä nykyaikaistetussa produktiossa puhutaan metsien tuhoutumisesta ja kansainvälinen työryhmä esiintyy venäjäksi. Vain kaksi esitystä marraskuussa!
Vähän niin kuin Alaskassa / Malenkiteatteri ja Höyhentämö - ensi-ilta 13.10.
Malenkiteatterin Vähän niin kuin Alaskassa kiehtoo minua hirvittävän paljon. Harold Pinterin teksti, kaksi näyttelijää, unenomaiset teemat. Tässä taas esitys, josta en ilman blogia olisi varmaan tiennytkään.
Landet / Svenska Teatern - pyörii jo!
Svenskanin juhlanäytelmä Landet on käsikirjoitettu yleisön tarinoiden pohjalta juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea ja 150-vuotista teatteria. #suomi100 alkaa tässä vaiheessa vuotta jo tursua vähän korvista, mutta jo kuultujen kehujen perusteella uskallan peukuttaa. Esitykseen saa myös suomenkielisen tekstityksen, jos ruotsi jännittää.
Kim, Lekki ja Namwaan / Teatteri Jurkka - ensi-ilta 14.10.
Esityksen keskiössä on kolme Thaimaasta Suomeen muuttanutta naista ja heidän tarinansa kulttuurieroista, uuteen sopeutumisesta, koti-ikävästä ja vaikka mistä. Ohjaajana Saara Turunen. Tämä jäi mieleen jo kevään mainoksista, vaikuttaa ihan mahtavalta.
Mestari ja Margarita / Kansallisteatteri - pyörii jo!
Kansiksen Mestari ja Margarita oli prioriteettipaikalla omissa syksyn kulttuurimenoissa, mutta ajoissa saapunut perheenlisäyksemme mesenoi lippumme eteenpäin. Joka tapauksessa Bulgakovin klassikkoteokseen perustuva esitys yhdistelee fyysistä teatteria nukketeatteriin ja työryhmä on aika mahtavanoloinen. Syksyn esitykset tosin näyttävät jo loppuunmyytyä, mutta lupailivat tuolla Twitterin puolella että homma jatkuu keväällä.
Mästaren och Margarita / Teater Viirus - ensi-ilta 29.9.
Jos Bulgakovia on pakko päästä näkemään heti, niin voi suunnata Jätkäsaareen tsekkaamaan Viiruksen tuotannon. Viiruksen 30-vuotisjuhlanäytelmään on pestattu ohjaajaksi islantilainen Egill Pálsson ja näyttelijöitä Viiruksen eri aikakausilta. Puffitekstien perusteella vaikuttaa hyvältä, odottaisin tältä myös Viirukselle tyypillistä mehevää visuaalisuutta lavastuksen suhteen.
Pahuudesta / Teatteri SÄRMÄ - ensi-ilta 3.11.
SÄRMÄn Pahuudesta käsittelee nimensä mukaisesti ihmisen pahuutta. Työryhmä on haastatellut esitystä varten muun muassa vankeja ja vankilan henkilökuntaa sekä päiväkoti-ikäisiä lapsia ja näiden haastattelujen perusteella Juha Hurme on kynäillyt näytelmätekstin. Helsingissä kolme esitystä, sen jälkeen homma lähtee kiertueelle muun muassa lastenkoteihin ja vankiloihin.
Pesärikko / Riihimäen Teatteri ja aika monta muuta teatteria - Riihimäellä 25.11. asti
Orvokki Aution Pesärikko-teos ei ole minulle muuten tuttu, mutta tämä Riihimäen Teatterin, Tanssiteatteri Minimin, Jyväskylän kaupunginteatterin, Turun kaupunginteatterin, Kotkan Kaupunginteatterin, Teatteri Eurooppa Neljän, Kouvolan Teatterin ja Vapaan Teatterin (huh!) yhteistyöproduktio vaikuttaa sen verran kiinnostavalta että suosittelen.
Prinsessa Hamlet / Aura of Puppets ja Turun kaupunginteatteri - ensi-ilta 14.10.
E.L. Karhun kevätkaudella Q-teatterissa nähty Prinsessa Hamlet nähdään nyt syksyllä Turussa Aura of Puppetsin Suuruudenhullua Shakespearea nukeilla -trilogian päätösosana. Ohjaajana on Merja Pöyhönen, jonka Missing Amelia Earhart oli upea. Turussa osataan tämä nukkehomma, suosittelen, ja toivon että tämä tulisi myös Helsinkiin.
Vanja-eno Kanneltalolla 1.11. ja 2.11.
Suoraan sanottuna Vanja-eno ei sinänsä inspaa, se on minusta vähän tylsä, , mutta tässä nykyaikaistetussa produktiossa puhutaan metsien tuhoutumisesta ja kansainvälinen työryhmä esiintyy venäjäksi. Vain kaksi esitystä marraskuussa!
Vähän niin kuin Alaskassa / Malenkiteatteri ja Höyhentämö - ensi-ilta 13.10.
Malenkiteatterin Vähän niin kuin Alaskassa kiehtoo minua hirvittävän paljon. Harold Pinterin teksti, kaksi näyttelijää, unenomaiset teemat. Tässä taas esitys, josta en ilman blogia olisi varmaan tiennytkään.
Missasitko viimeksi?
Juoksuhaudantie / Red Nose Company ja Helsingin kaupunginteatteri - uusintaensi-ilta 1.11.
Red Nose Companyn Juoksuhaudantie saa marraskuussa uusintaensi-iltansa HKT:n Arena-näyttämöllä. Klovnit Mike ja Zin tuovat Kari Hotakaisen romaanin lavalle kipeän hauskasti. Lisäperusteluina voit lukaista bloggaukseni vuodelta 2015.
Lokki Malmitalolla 4.10.
Viime vuoden kohokohtia kulttuurihommeleissa oli Eero Ojalan ja Ella Mettäsen Tsehovin Lokki kahdella näyttelijällä. Vain tämä yksi esitys Malmitalolla, menkää! Omat hehkutukseni löytyvät täältä.
Kauhuviikonloput Teatteri Tuikkeella loka- ja marraskuussa
Paikallisteatterimme Teatteri Tuike tuo synkkenevän syksyn kunniaksi kauhuteatteriesityksensä takaisin ohjelmistoonsa. Viimeisessä vuorossa pääsee kokemaan kammottavan metromatkan silmät peitettyinä, Hautajaiset puolestaan saa katsoa silmät auki mutta muitakin aisteja hyödynnetään. Tsekkaa bloggaukset tästä ja tästä.
Sotilaspoika Stoassa 30.11. ja 3.12.
Johannes Holopaisen palkittu Sotilaspoika on mahdollista nähdä taas Helsingissä! Intensiivinen ja raju esitys sos´dan ja väkivallan järjettömyydestä. Bloggaus viime vuodelta, klik klik.
Lokki Malmitalolla 4.10.
Viime vuoden kohokohtia kulttuurihommeleissa oli Eero Ojalan ja Ella Mettäsen Tsehovin Lokki kahdella näyttelijällä. Vain tämä yksi esitys Malmitalolla, menkää! Omat hehkutukseni löytyvät täältä.
Kauhuviikonloput Teatteri Tuikkeella loka- ja marraskuussa
Paikallisteatterimme Teatteri Tuike tuo synkkenevän syksyn kunniaksi kauhuteatteriesityksensä takaisin ohjelmistoonsa. Viimeisessä vuorossa pääsee kokemaan kammottavan metromatkan silmät peitettyinä, Hautajaiset puolestaan saa katsoa silmät auki mutta muitakin aisteja hyödynnetään. Tsekkaa bloggaukset tästä ja tästä.
Sotilaspoika Stoassa 30.11. ja 3.12.
Johannes Holopaisen palkittu Sotilaspoika on mahdollista nähdä taas Helsingissä! Intensiivinen ja raju esitys sos´dan ja väkivallan järjettömyydestä. Bloggaus viime vuodelta, klik klik.
Tavallisuuden aave / Q-teatteri - pyörii jo!
Saara Turusen näytelmää esitettiin kevätkaudella 2016 täysille katsomoille eikä ihme. Näytelmä sukeltaa beigeen tavallisuuteen ja saa pohtimaan niitä kahleita, jotka saatamme yllemme ripustaa tavallisuutta kaivatessamme. Jos muuten ei kiinnosta kannattaa tämä käydä katsomassa ihan vain upean valosuunnittelun vuoksi.
Musiikkiteatteria, sirkusta, tanssia
Alastomat kundit lavalla / Bromance Productions - ensi-ilta 1.11.
Alastomat kundit lavalla / Bromance Productions - ensi-ilta 1.11.
Alastomat kundit viihdyttivät toissavuonna Gloriassa, nyt kundit ovat vaihtuneet ja lava löytyy Gay Club Herculeksen tiloista. Itsellä tämä oli syyskaudella 2015 yksi eniten suupieliä kohottaneista esityksistä, tsekkaa silloinen bloggaus tästä.
All Male Panel / Kinetic Orchestra ja Stoa - ensi-ilta 8.12.
Syksyn kohokohta, uusi tanssiteos Kinetic Orchestralta! Raflaava nimi, inspiraatiota muun muassa politiikasta ja Talvivaarasta. Mulla odotuksissa silmää viehättävää, vahvaa liikettä.
Cats / Tampereen Teatteri - pyörii jo!
Miau! Andrew Lloyd Webberin klassikkomusikaali on saanut Tampereella arvioista päätellen raikkaan ja viihdyttävän tulkinnan, joten jos tämä on vielä kokematta suosittelen hankkimaan liput pikimmiten.
Cirkon vierailut ja ohjelma
En suoraan sanottuna onnistunut valitsemaan Cirkon ohjelmistosta vain yhtä juttua, joten linkkaan koko höskän. Tarjolla muun muassa klovneriaa Kallo Collectiven NouNous-festivaalilla, todella kiehtovan oloinen vierailu Kill Carmen ja onpa siellä Circo Aereoltakin uusi teos.
Eva W / Kapsäkki - ensi-ilta 12.10.
Uutta kotimaista musiikkiteatteria, jes! Ja vielä mahtavasta Eva Wahlströmistä! Pääosassa erinomainen Eriikka Väliahde, käsikirjoitus Jari Järvelän, kyllä haluaisin nähdä.
Jekyll & Hyde / Salon teatteri - ensi-ilta 6.10.
Salon teatteri lupailee lokakuulle historiansa massiivisinta musikaaliproduktiota Jekyllin ja Hyden myötä. Musikaalista on lähivuosina nähty Suomessa useampikin tuotanto, mutta tätä kannattaa mennä katsomaan jo ihan senkin takia että pääosassa on Peter Nyberg ja uskon hänen selviytyvän roolistaan oivallisesti.
Cirkon vierailut ja ohjelma
En suoraan sanottuna onnistunut valitsemaan Cirkon ohjelmistosta vain yhtä juttua, joten linkkaan koko höskän. Tarjolla muun muassa klovneriaa Kallo Collectiven NouNous-festivaalilla, todella kiehtovan oloinen vierailu Kill Carmen ja onpa siellä Circo Aereoltakin uusi teos.
Eva W / Kapsäkki - ensi-ilta 12.10.
Uutta kotimaista musiikkiteatteria, jes! Ja vielä mahtavasta Eva Wahlströmistä! Pääosassa erinomainen Eriikka Väliahde, käsikirjoitus Jari Järvelän, kyllä haluaisin nähdä.
Jekyll & Hyde / Salon teatteri - ensi-ilta 6.10.
Salon teatteri lupailee lokakuulle historiansa massiivisinta musikaaliproduktiota Jekyllin ja Hyden myötä. Musikaalista on lähivuosina nähty Suomessa useampikin tuotanto, mutta tätä kannattaa mennä katsomaan jo ihan senkin takia että pääosassa on Peter Nyberg ja uskon hänen selviytyvän roolistaan oivallisesti.
Tanssi ja rakkaus / Maija Hirvanen (Zodiak) - ensi-ilta 27.9.
Rakkaus taiteessa, miten esittää rakkautta, eikös tässä ole jo ihan riittävästi syitä mennä katsomaan Hirvasen koreografista luentoesitystä?
Viimeinen laiva / Turun kaupunginteatteri - pyörii jo!
Suoraan sanottuna en ole ihan varma mistä Viimeinen laiva kertoo tai millaista musiikkia siinä on (paitsi että siippa valisti että ollaan kyllä kuunneltu biisejä kotona, hyvä että hän muistaa), mutta luottamukseni Turun kaupunginteatterin musikaalikykyihin on sen verran vankka että uskallan vinkata. Ensemble ainakin vaikuttaa mainiolta.
Tässäpä näitä! Listaushan on toki vain pintaraapaisu syksyn tarjonnasta, joten rohkeasti vain googlailemaan ja selailemaan teattereiden ohjelmistoja. Kannattaa muistaa myös mahtavien kulttuuritalojen ohjelmat ja syksyn festarit kuten Baltic Circle ja Liikkeellä marraskuussa!
***
Tässäpä näitä! Listaushan on toki vain pintaraapaisu syksyn tarjonnasta, joten rohkeasti vain googlailemaan ja selailemaan teattereiden ohjelmistoja. Kannattaa muistaa myös mahtavien kulttuuritalojen ohjelmat ja syksyn festarit kuten Baltic Circle ja Liikkeellä marraskuussa!
Oho, sullakin on näköjään runsaudenpulaa mielenkiintoisista esityksistä! En tosin yllättynyt. :D Onpa kattava ja monipuolinen lista. Tässä kyllä näkee taas, miten pääkaupunkiseudulla asumisessa on etunsa. Toisaalta usein tuntuu, että kaikkea on niin paljon, ettei osaa valita saati että ehtisi kaikkea katsomaan. :D Tanssin ja rakkauden olisin halunnut nähdä, mutta olisi tullut liikaa iltamenoja. Toivottavasti se palaa ohjelmistoon vielä lähitulevaisuudessa. Catsia taas pitääkin ruveta suunnittelemaan nyt tosissaan, kiitos muistutuksesta! Ei kai nyt kissaihminen voi jättää Catsia väliin.
VastaaPoistaMä muuten näin myös Alastomat kundit lavalla sillon pari vuotta sitten. Tuli sattumalta puheeksi tuo esitys juuri viime viikolla, kun mulla oli teatterissa sama avec kuin Kundeja katsomassa. Molempia hymyilytti edelleen. Pitääpä vinkata oman blogini lukijoille myös, että lavalle on tulossa uusia miehiä tuttuun esitykseen.
Ihanaa Meri kun jaksat kirjoittaa aina näin pitkiä kommentteja! Pitää tulla vastavierailulle, olet ehtinyt nähdä niin monta esitystä jotka olisin itsekin halunnut.
PoistaNyt pistetään molemmat peukut pystyyn että Taide ja rakkaus tulisi uudestaan jonnekin, itse en nyt saa myöskään itseäni Zodiakille millään tämän ajan puitteissa.
Alastomat kundit oli kyllä mainio, vieläkin hymyilyttää ja käsiohjelmakalenteri toi iloa pitkäksi aikaa!