Seitsemän! Sju! Seven!

Minikulttuurimesenaatin (oravahupun takana) kanssa ensimmäisissä teatteriesityksissä. 

Blogi täyttää tänään seitsemän vuotta. Aika huimaa. Kouluikään ehtinyt, joka paikkaan koheltava rakas aikasyöppö kutsuu edelleen pariinsa, sormet hakeutuvat näppikselle kuin itsestään. Täytyy tosin myöntää, että taisi meillä tänä vuonna olla vähän sitä seven year itchiäkin. Välillä kirjoittaminen takkusi todella pahasti ja päässä pyörii vieläkin useampi rästiteksti, jotka haluaisin kuitenkin kirjoittaa. Kynnyksen yli on ilmeisesti päästy, tämän vuoden puolella on jo ollut helpompaa.

Viime vuosi oli muutenkin aika mullistava, sillä elokuussa perheeseen tupsahti uusi kulttuurimesenaatti. Pian jo puolivuotias tyyppi on jo ehtinyt käydä mukana aika monessa taidenäyttelyssä, yhdessä konsertissa (jonka kuuntelimme tosin pääosin tuulikaapista), Kansallisoopperan taidetuokiossa ja lastenteatterikatselmuksessa. Lisäksi olemme käyneet tekemässä aika monta blogijuttua yhdessä. Oma menojalka on tätä myöten hieman rauhoittunut, mutta onneksi meitä on kaksi vanhempaa ja tukena monta lähi-ihmistä joten kulttuuririennot jatkuvat. Aion myös raahata lapsiparkaa mukanani paikkoihin, vinkkejä vauvaystävällisistä tapahtumista saa mieluusti ehdottaa.

Viime vuonna lupailin synttäripostauksessa käydä enemmän konserteissa ja yrittää päästä katsomaan dragia. Nämä jäivät yrityksiksi, ehkä tänä vuonna?

Aika paljon kuitenkin ehdin. Kulttuuritapahtumissä kävin 77 kertaa (ja kyllä, aikaisemmin väitin että 64 mutta sitten tajusin että kirjanpidosta puuttuivat lähes kaikki touko-elokuun esitykset). Huippuhetkiä koin muun muassa seuraavissa esityksissä:

POND (Kaaos Company) - rauhoittava, lahjalta tuntunut esityskokemus
13. tunti (Teatteri Vapaa Vyöhyke) - käsittämättömän hieno ja yksityiskohtainen immersiivinen esitys
Missing Amelia Earhart (Kuuma Ankanpoikanen) - itkettävän hieno nukketeatterisoolo (joka tulee muuten huhtikuussa taas Helsinkiin)
Peggy Pickit ser Guds ansikte (Svenska Teatern) - tästä en jostain syystä ole vielä blogannut, mutta aivan huikean överi ja upea esitys, palaa myös lavalle nyt keväällä
Rikos ja rangaistus (Teatteri Jurkka) - tästäkin puuttuu bloggaus, mutta todella taitava monologiversiointi Tolstoin klassikosta, näin ilokseni kahdesti
Nightschool (Esitystaiteen seura) - upea yö, en olisi voinutkaan kuvitella kuinka vinkeää ja jännittävää olisi olla yökoulussa tuntemattomien kanssa ja matkata tuntemattomaan kohteeseen
Eva W (Musiikkiteatteri Kapsäkki) - kuulostaa kornilta, mutta tämä elämäkertamusikaali oli todella voimauttava kokemus
Jekyll ja Hyde (Salon teatteri) - ensinnäkin eka esitys joka käytiin katsomassa kaksin siipan kanssa tyypin syntymän jälkeen, toiseksi aivan järisyttävän hieno versiointi, huhhuh kuulkaas

Kirjoja luin Goodreads-tilastojen mukaan 133 kappaletta, mutta veikkaan että sieltäkin puuttuu muutamia. Fiilis on, että luin viime vuonna paljon kotimaista ja aika monta esseekokoelmaa. Lisäksi minulla oli jatkuvasti varmaan seitsemän kirjaa kesken ja keskittyminen oli hajanaista, mutta tämä ei näemmä näy luettujen määrässä. Yritin selailla sieltäkin jotain hittejä, mutta tällä univajeella ja tällä kellonajalla valinta on todella vaikeaa. Ehkä palaan tähän vielä. Lisäksi kuuntelin paljon podcasteja ja äänikirjoja, hamstrasin e-kirjoja puhelimen muistiin, totesin että käsiohjelmakokoelma pitäisi järjestää ja opettelin taas lukemaan ääneen.

Aikamoinen vuosi. Odotan innolla, mitä tänä vuonna tapahtuukaan. Kulttuuritärppipostaus on tulossa myöhemmin tammikuun aikana.

Viimeiseksi, jälleen kerran: kiitos kun olette siellä, te lukijat! Katsotaan mitä kivaa keksitään tänä vuonna, toiveita ja ideoita saa esittää.