Minimesenaatin kera Helsingin Kirjamessuilla

Omat kirjamessusuunnitelmani menivät hieman uusiksi ja pääsin paikan päälle vasta perjantaina, mutta oli hyvä messupäivä tämä perjantaikin! Omaa ohjelmaa en juuri haarukoinut, sillä nämä olivat minimesenaatin ensimmäiset kunnolliset kirjamessut (viime vuonna hän vain nukkui ja aiheutti ihastunutta kujerrusta matkustellessaan siipan kantoreppukyydissä). Tavoitteenamme oli käydä katsomassa Pikku Kakkosen leikki- ja lauluhetkeä ja Ella ja kaverit -konserttia.

Nyt tosin vähän huijasin, sillä olin minä yhden ohjelman itselleni katsonut. KirjaKallion päivän paneelina oli Kuka saa määritellä mut?, jossa olivat keskustelemassa Maiju Ristkari, Jaana Pirskanen, Mio Kivelä ja Jani Toivola aiheenaan sukupuolen moninaisuus. Keskustelu oli hyvin johdettu (on ne kalliolaiset vaan taitavia!), mutta minimesenaatti päätti suunnitelmieni vastaisesti olla hereillä ja niinpä keskustelun seuraamiseni oli puolinaista. Onneksi paneeli kuvattiin ja se löytyy Yle Areenasta, joten katson sen sieltä loppuun ja katsokaa te myös. Muutenkin Areenasta löytyy paljon messuohjelmaa ja taidan viettää ensi viikolla aikaa kirjapuheen parissa.

Kallio-lavalta suuntasimme minimesenaatin kanssa Kumpula-lavalle, jossa oli käynnissä juuri sopivasti Pikku Kakkosen satuhetki loruineen ja leikkeineen. Tämä aiheutti pikkukuulijassa suurta riemua, joka olisi varmasti joraillut kappaleiden tahdissa pidempäänkin. Lisämusiikkia olisikin ollut tarjolla, mutta koska joku äiti (buu) muisti alkamisajankohdan väärin, saavuimme Ella ja kaverit -konserttiin vasta viimeisen biisin aikana. Onneksi siippa lupasi saapua minimesiksen kanssa vielä huomenaamuna messuille ja he yrittävät päästä fiilistelemään Pikku Kakkosen meininkiä uudestaan.

Tässä vaiheessa pieni messuilija simahti täysin, joten minä laitoin vaunuista verhot kiinni ja suuntasin tutkimaan myyntipöytiä. Mitäänhän minun ei suinkaan pitänyt hankkia, mutta niin vain mukaan tarttui teos jos toinenkin. Petolliselle kahden euron alueelle ei onneksi maastokelpoisten vaunujen kanssa ollut asiaa, joten sinänsä hankinnat pysyivät varsin maltillisina. Puolustaudun sillä, että suurin osa näistä oli minimesenaatille hankittuja. Tai no, minulle oli kuusi ja minimesenaatille seitsemän kirjaa, mutta eihän näitä nyt varsinaisesti kukaan laske?

Yleisesti ottaen uudistetut kirjamessut ilahduttivat ilmeellään. Ronja Salmen puikkoihin astumisen myötä asettelua oli laitettu jonkin verran uusiksi, mitä pidän hyvänä asiana. Päälava löytyi tällä kertaa aivan hallin perältä ja tällä tavalla väkijoukko mahtui suosituissa ohjelmissa mielestäni helpommin hengailemaan lavan liepeille. Siitä olin kyllä erään bloggaajakollegan kanssa samaa mieltä, että jotain somistetta sinne olisi voinut piristykseksi laittaa, nyt vaikutelma oli kätevyydestään huolimatta hieman kolho.

Lasten alue Kumpula- ja Toukola-lavoineen oli puolestaan perin juurin kätevästi aivan hallin luoteiskulmassa ja tavattoman kutsuva. Siellä olisi voinut viettää aikaa enemmänkin ja uskon, että jos alue vain saa tuollaisena pysyä saavumme sinne ensi vuonna vaikka koko päiväksi satuja ja musiikkiesityksiä kuuntelemaan. Alueella oli tilaa temmeltää ja ohjelmakattaus oli kiinnostava, mahtavaa!

Muutenkin vaunujen kanssa oli yllättävän leppoisaa luovia ja ainakin vielä näin perjantaina ihmismäärä oli iltapäivään asti sen verran maltillinen, että suuremmilta törmäyksiltäkin vältyttiin. Ainoat jonotuskohdat taisivat olla hissit (toinen oli remontissa) ja lastenhoitohuone, mutta varsin kivuttomasti sujuivat nämäkin prosessit. Lapsen kanssa luoviessa en myöskään ahdistunut yhtään niin paljon siitä, että en jaksa tai ehdi seurata mitään ohjelmia, nyt vaan mentiin ja hengattiin ja nyt on tuo Areenakin ja mahtavien bloggarikollegoiden messuraportit vielä siihen päälle. 

Hauskoja kirjamessuja kaikille, saa tulla moikkaamaan jos onnistuu minut vielä huomenna aamupäivällä bongaamaan! Todennäköisesti olen minimesiksen kanssa lasten alueella tai Kallio-lavan liepeillä.