Guilty pleasures: kakut ja juoruilusarjat.
Kauniiden tyttöjen synkät salaisuudet
Sara Shepardin Valehtelevat viettelijät -sarjaan olen törmännyt lähinnä oppilaiden puheissa, mutta etsiskellessäni itselleni jotain viihdyttävää ja keveää nappasin sarjan ensimmäisen osan Kaivattu luettavakseni. Olin totta puhuen luullut sarjan tulleen ennen kirjoja, joten oli positiivinen yllätys että asia onkin toisinpäin.
Rosewoodin pikkukaupunkiin sijoittuva tarina on täynnä rakkautta, salaisuuksia ja paheita. Kolme vuotta ennen kirjan tapahtumia viisihenkisen tyttöjoukkion johtajahahmo Alison katoaa salaperäisesti ja tytöt erkaantuvat toisistaan. Nyt Spencer, Hanna, Aria ja Emily ovat jälleen samassa koulussa, tällä kertaa high schoolissa, ja jokainen alkaa yllättäen saada omituisia viestejä, joissa uhataan paljastaa heidän synkimmät salaisuutensa. Kaikista oudointa on, että kukaan muu ei näitä asioita tiennyt kuin Alison ja hänenhän pitäisi olla kuollut.
Tarinan tytöt ovat keskiluokkaisia ja kauniita. Toki huolitellun pinnan alta löytyy jos jonkinlaisia salaisuuksia, mutta ulkonäkö ja tyyli ovat tässä tarinassa isossa osassa ja se näkyy muun muassa vaatteiden ja laitteiden hieman huvittavana merkkidroppailuna. Jokainen tytöistä saa olla vuorollaan kertojana ja paljastaa koko ajan lisää palasia Alisonin katoamisesta ja sitä edeltäneistä tapahtuneista. Shepard vedättää lukijaa eikä suostu paljastamaan korttejaan, mikä jossain vaiheessa alkaa olla hieman ärsyttävää vaikka tavallaan ymmärränkin, onhan sarjassa ilmestynyt kuusitoista kirjaa ja kaikkea ei luonnollisesti kannata kertoa heti kättelyssä.
Lukukokemus oli oikein kelvollinen, mutta tunnen luissani että tarina toimii minulle paremmin tv-sarjana kuin kirjana. Tyyliltään tässä oli paljon samaa kuin aiemmin oivallisena päännollaussarjana toimineessa Gossip Girlissä (tuntematon viestittelijä, kauniita nuoria, vehkeilyä jos jonkinlaista), joten jatkanen tarinan parissa toisessa formaatissa.
Pretty Little Liars, 2006.
Gummerus, 2012. 270 s.
Tämä ensimmäinen oli sellainen, että olin ihan että jee! Mutta mitä pidemmälle sarjaa luin, sen ärsyttävämmäksi se meni. Lopetin siinä vaiheessa, kun 3/4 kirjasta kerrattiin aiemmin tapahtunutta, ja loppuun tuli yksi uusi juttu. En myöskään jaksanut enää sitä tolkutonta tuotemerkkien luetteloa, kun kaikki vaatemerkit mitä kenelläkin oli päällään piti luetella joka päivä. Siinä vaiheessa tuumasin että tälle sarjalle olen liian vanha :D Siis kirjasarjalle, tv-versiota en ole nähnyt.
VastaaPoistaAh, kiitos Henna! Nyt voin hyvillä mielin vain odotella hetkeä, jolloin ehtisin alkaa tätä katsoa enkä harmitella kun kirjat jäi lukematta. Tuo tuotemerkkien luettelointi oli kaameaa. :D
Poista